Pihlajat punaisenaan

Enpä muista elämäni varalta toista tällaista pihlajanmarjavuotta kuin on nyt meneillään. Pihlajat pienistä suurimpiin ovat pullollaan punaisia marjaterttuja.

Mikä onkaan kauniimpi väripari näin joulua odotellessa kuin puna-valkoinen.

Sanotaan, että pihlaja ei kahta taakkaa kanna; marjoja ja lunta. Onko vanhassa sanonnassa totuus, sen näyttää aika ja tulevat kuukaudet.

Toisaalta sanotaan taas, että on tulossa kova talvi, jos pihlajassa on paljon marjoja. Näin on linnuille ruokaa tarjolla.

En muuten yhtään muista, oliko keväällä pihlajassa erityisen runsas kukinta. Onhan pakosti ollut näin marjojen määrästä päätellen, mutta se ei vain ole kiinnittänyt huomiotani. 

Pihjalan kukat eivät tuoksu kovin hyvälle ja marjatkin maistuvat happamille. Sen tietää kettukin.

En ole myöskään koskaan nähnyt niin paljon rastaita yhtä aikaa kuin tänä vuonna jo useampaan otteeseen. Pihlajat ovat houkutelleet paikalle satoja rastaita. Eräänä aamuna töihin kävellessäni kotipolun varrella olevat pihlajat olivat niin täynnä rastaita, että tuntui kuin olisin kävellyt sademetsässä. Rastaat pitivät tosi erikoista ääntä ja kun ne lehahtivat yhtäaikaa lentoon, kuului satojen siipien aiheuttama valtava kahahdus ja taivas tummeni hetkeksi linnuista.

En saanut kännykkäkameralla taltioitua sitä huumaavaa hetkeä, jonka koin paikan päällä. Tässä kuitenkin yritystä maistiaisiksi.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.