Helmikuussa ainoa virallinen liputuspäivä on Kalevalanpäivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.helmikuuta. Niin sanottu vakiintunut liputuspäivä on helmikuun 5. päivänä, joka on Runebergin päivä.
Helmikuun lopussa aurinko nousee Utsjoella klo 8.00, kun tammikuun lopussa se nousi klo 10.04. Vastaavasti auringon laskuajat Utsjoella ovat helmikuun lopussa klo 16.52 ja tammikuun lopussa 14.48. Päivä siis pidentyy aivan hirmuista vauhtia. Helsingissä aurinko nousi ja laski tammikuun lopussa klo 8.39 ja 16.29. Helmikuun lopussa klo 7.21 ja 17.46. Päivä pitenee siis Helsingin korkeudella hitaammin kuin Utsjoella.
Helmikuun 2. päivänä vietetään kynttilänpäivää. Sitä pidetään Jeesus-lapsen temppeliin siunattavaksi viemisen päivänä ja toisaalta Marian synnytyksen jälkeisen puhdistumisen, "kirkottamisen" päivänä. Kynttilänpäivän ajankohta ajoittuu 40 päivän päähän joulusta. Ennen vuotta 1774 helmikuun 2. päivä oli Suomessa pyhäpäivä. Nykyään kynttilänpäivää vietetään tänä alkuperäisenä päivänään vain, jos se osuu sunnuntaiksi. Tänä vuonna se osuu sunnuntaiksi. Muussa tapauksessa kynttilänpäivää vietetään tuota päivämäärää seuraavana sunnuntaina. Jos tämä päivä on laskiaissunnuntai, kynttilänpäivä siirtyy viikkoa aikaisemmaksi. Kirkkovuodessa kynttilänpäivä päättää joulun juhlajakson.
Runebergin päivää 5.2. vietetään kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin (1804-1877) syntymäpäivänä. Johan Ludvig syntyi tuolloin merikapteenin esikoisena Pietarsaaressa. Syntymäpäivää alettiin juhlia, kun runoilija täytti 50 vuotta. Se alkaa olla Erikoisten Asiantuntijoidenkin mielestä sopivan kypsä ikä juhlia syntymäpäivää vähän isommasti.
Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Pohjois-Suomessa liputetaan silloin Saamenmaan lipulla. Helsingin yliopiston julkaisemiin almanakkoihin kansallispäivä otettiin mukaan vuodesta 2004 alkaen.
Ystävänpäivää vietetään 14.2. ystävien ja rakastavaisten päivänä. Suomessa sitä on vietetty 1980-luvulta alkaen. Ystävänpäivän juuret ovat jo 1300-luvun Ranskassa ja Englannissa, jolloin järjestettiin jo rusettiluistelun tyyppisiä tapahtumia. 1800-luvulla perinne siirtyi Yhdysvaltoihin. Perinteen mukaan tuona päivänä ensimmäinen mies, joka käveli vastaan, oli naimattomalle tytölle ”se oikea”. Jos Valentinuksen päivänä halkaisi omenan, sen siemenien määrän verran tyttö tulisi saamaan lapsia. On niitä huimapäisiä uskomuksia ollut muuallakin.
Kalevalanpäivää vietetään 28. helmikuuta. Se vakiintui liputuspäiväksi jo 1920 luvulla ja viralliseksi liputuspäiväksi se muutettiin vuonna 1978. Tuona päivänä vuonna 1835 Elias Lönnrot päiväsi ja allekirjoitti Kalevalan ensimmäisen version esipuheen.
Tänä vuonna on karkausvuosi. Karkauspäivä lisätään vuoteen, jotta kalenterivuoden vuodenajat vastaisivat astronomisia vuodenaikoja. Karkauspäivää vietetään neljällä jaollisina vuosina lukuun ottamatta niitä sadalla jaollisia, jotka eivät ole jaollisia neljälläsadalla. Tämä selvä. Mutta mistä noin typerä nimi? Helsingin Yliopiston almanakkatoimistosta saamiemme tietojen mukaan se tulee ajalta, jolloin ajan mittaukseen käytettiin sauvaa tai levyä, jossa oli reikä tai kolo eri päiville. Vuorokauden vaihtuessa tikkua siirrettiin seuraavaan reikään tai koloon, paitsi karkauspäivänä, jolloin reiästä otettu tikku laitettiin takaisin alkuperäiseen reikään. Se siis hypähti paikallaan eli "karkasi".
Kyllä se aurinkokin on vielä tallessa. Tässä kuva EAn keittiöstä 25.1.2020 n. klo 9.30. Se jo pilkistää idän puoleisesta ikkunasta patalappuihin.
Kuvat: Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat
Kuvat: Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat
Video: Erikoiset Asiantuntijat
Kuvien, videon ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
En tiennyt lainkaan tuon Kynttilänpäivän kristillistä merkitystä. Kiitos opista. Ihana kuva patalapuista aamuauringossa. Päivä näköjään pitenee viuhasti helmikuussa. Mukavaa päivää!
VastaaPoista