Aikaisemmassa postauksessamme kerroimme Pirjo Saarnian kirjoittamasta kirjasta Suuri ravintohuijaus, 25 ravintoväittämää, jotka eivät pidä paikkaansa, ohessa linkki tuohon postaukseen.
https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2020/11/suuri-ravintohuijaus.html
Kirjassaan Saarnia kirjoittaa eräästä tärkeästä asiasta liittyen ulkomailta tuotuihin tuotteisiin (ruokaan, kenkiin, vaatteisiin ja puutarhakalusteisiin) ja viittaa Turun yliopiston merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuun. Ulkomailta tuotavat kontit "kaasutetaan" lastaussatamassa myrkyllisillä kaasuilla, jotta vältettäisiin hyönteisten, jyrsijöiden ja muiden ei-toivottujen eliöiden aiheuttamat lastivahingot pitkän merimatkan aikana. Myös haitallisten eliöiden siirtymiset maasta ja maanosasta toiseen estetään tällä kaasutuskäsittelyllä. Tarkoitus on hyvä ja tietenkin välttämätön, mutta kaikki käytetyt kaasut eivät ole sallittuja eivätkä pitoisuudet sallituissa rajoissa. Kaasutettujen konttien merkinnät ovat puutteellisia tai niitä ei ole lainkaan.
Tämä koskee erityisesti kenkiä ja puutarhakalusteita mutta myös elintarvikkeita sisältäviä kontteja, joita tuodaan Eurooppaan ja muualle maailmaan esimerkiksi Etelä-Amerikasta ja Kaukoidästä. Kontit sinetöidään kuljetuksen ajaksi ja ne avataan vasta vastaanottajamaassa. Nämä kontit kuuluvat vaarallisten aineiden kuljetussäännöstön piiriin niissä käytettyjen desinfiointikaasujen vuoksi.
Kaasutuksessa käytetyt kemikaalit muodostavat terveysriskin sekä logistiikkaketjun työntekijöille että ketjun loppupäässä myös kuluttajille. Kemikaalijäämät ovat suuria. Kiellettyjä ja käytöstä poistettuja desinfiointikaasuja havaitaan toistuvasti tarkastusten yhteydessä, myös Euroopan Unionin alueella.
Yleisimmin käytettyjä desinfiointikaasuja ovat fosfiini ja metyylibromidi. Elintarvikekonttien kaasutukseen käytetään formaldehydiä ja bentseeniä. Nämä kaasut ovat ihmisille erittäin vaarallisia. Aikaisemmin on käytetty myös vetysyanidihappoa, etyleenidikloridia ja hiilitetrakoliridia. Metyylibromidi tuhoaa otsonikerrosta ja se on ollut kielletty aine länsimaissa vuodesta 2005 lähtien, mutta sitä löydetään edelleen muualta tulevista konteista. Metyylibromidin puoliintumisaika ilmakehässä 25C asteessa on noin kolmesta kuukaudesta yli vuoteen, jolloin se voi vaikuttaa ilmakehässä pitkään.
Etyleenidikloridi on yhä sallittu kemikaali konttien kaasutukseen Japanissa, Intiassa ja Brasiliassa. Jopa viisi prosenttia konteista voi olla käsitelty etyleenikloridilla. Useat näistä kaasuista on hajuttomia ja värittömiä ja siten vaikeasti havaittavissa. Ne aiheuttavat pitkäaikaisessa ja toistuvassa altistuksessa monenlaisia terveysongelmia iho- ja hengitysoireista aina huimaukseen, rintakipuun ja DNA-muutoksiin asti. Metyylibromidi voi lisätä miesten riskiä sairastua eturauhassyöpään. Kaikkein pahimmassa vaarassa näille vakaville seurauksille ovat siis lasteja purkavat satamatyöntekijät, mutta vaikutukset voivat ulottua kuluttajille asti.
Desinfiointikaasujen ja muiden teollisuuskemikaalien esiintymistä kuljetuskonteissa tutkittiin Hampurin satamaan tuoduista konteista kymmenen viikon aikana vuonna 2006. Havaittiin, että peräti 70% tutkituista konteista sisälsi ainakin yhtä desinfiointikaasua yli ihmisille sallitun raja-arvon. Lisäksi konttien merkinnät olivat puutteellisia ja vanhentuneita. Käytettävät desinfiointiaineet voivat absorboitua kuljetettaviin tuotteisiin ja pakkausmateriaaleihin sekä itse tuotteisiin. Myös siis elintarvikkeisiin.
Kuljetuskonttien tuulettaminen ennen lastin purkamista on ainoa keino myrkyllisten kaasujen poistamiseksi ja terveysriskien vähentämiseksi. Joskus kontteja pitäisi tuulettaa useiden päivien ajan haitallisten pitoisuuksien poistamiseksi. Tämäkään ei välttämättä poista koko ongelmaa. Jos kemikaalia erittyy lastista lisää, voi ongelma toistua esimerkiksi tavaran kotiinkuljetuksen aikana.
Kotimaisista raaka-aineista valmistetun tuotteen tunnistaa seuraavista merkinnöistä: Hyvää Suomesta, Ruokaa omasta maasta sekä Joutsen-Suomenlippu, mikä tarkoittaa, että vähintään 75% raaka-aineista on kotimaisia. Avainlippu ei tarkoita, että tuote olisi tehty kotimaisista raakaaineista, se on vain valmistettu Suomessa.
Lähteet:
Jani Häkkinen ja Antti Posti: Tuontikonttien desinfiointi kaasuttamalla - terveysriski logistiikkaketjun työntekijöille / Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turku 2013, B193
Pirjo Saarnia: Suuri ravintohuijaus, 25 ravintoväittämää, jotka eivät pidä paikkaansa.
Kuvat: Pixabay
Ei kaupallista yhteistyötä
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Olen aina katsonut missä on suomen lippu kun mitä ostan, mutta nyt tiedän että se hämää ihmisiä, niinkuin itekkin luulin että se on kokonaan suomesta, eeeeeeeeeeeehdottomasti ostan suomalaista, mutta olen tietämättäni ostanutkin ulkolaista suomen lipun alla.kiitos tuosta tiedosta, periaatteessa sit suomalaista ruokaa ei paljoa kaupoissa olekkaan, ja toinen on se teollisesti valmistettu ruoka, joka ei niin terveellistäkään ole.
VastaaPoistaLähi ruokaa ei ole mistä vain saatavilla, täällä kyllä on yksi pieni puoti, mutta kun kävin siellä niin olihan siellä ulkolaisia appelsiineja, lähinnä kurkkua,tomaattia, munia, porkkanoita, oli lapaanlihaa, mutta taisi olla uusi-seelannista.Kinkku 7kg. tuli jo ostettua pakkaseen,se pitää olla aina suomalainen.Loppujen lopuksi kyllä meillä aika puhdasta ruokaa on, jos vertaa vaikka itä naapuriin.
Hui, aivan pelottavaa menoa konttien desinfioinnissa. Kannattaa siis ostaa mahdollisimman paljon kotimaista, ja parasta olisi tuo lähiruoka ja suomalainen luomu.
VastaaPoistaKiitos kommenteistanne, pirjo ja marja 50+. Lähiruoka on kaikin puolin parempi vaihtoehto ja ylipäätään kotimainen, vaikkei niin lähetäkään olisi. Tuleepahan tuettua kotimaista ruokatuotantoa. Sen säilymisellä on merkitystä huoltovarmuuden kannalta. Eikä kulu aikaa ja polttoaineita ruoka-aineiden kuljetteluun niin paljoa kuin maailman ääristä tuotaessa. Se on siis myös ilmastokysymys mitä suurimmassa määrin.
VastaaPoista