Miksi sitten toinen pystyy säätelemään mielihalujaan paremmin kuin toinen eikä kärsi ylipainosta? Siinäkin ovat taustalla neurobiologiset erot. Ylipaino ei siis ole motivaatiokysymys.
Painokäyrät lähtivät nousuun 1980-luvulla. Ruokamaailma muuttui radikaalisti. Osattiin markkinoida aiempaa tehokkaammin, supermarketteja nousi joka puolelle ja houkuttelevien tuotteiden valikoimat kasvoivat. Kivikautiset geenit ja houkuttelevan ja kaloripitoisen syötävän ylitarjonta on siis huono yhdistelmä. Ruokakaupassa ollaan ikään kuin vieläkin savannilla ja toimitaan sen mukaisesti.
Suomessa ei ole markkinointirajoituksia, mutta epäterveellisten ruokien markkinointi lapsille pitäisi kieltää. Tätä mieltä on professori ja sisätautien erikoislääkäri, lihavuuslääkärinä tunnettu Pertti Mustajoki.
Lihavuus on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Sen ratkaiseminen vaatii yhteiskunnan puuttumista asiaan. Päättäjien tulisi säätää lakeja ja säädöksiä, jotka vaikuttavat ruokailutottumuksiin ja saavat ihmiset syömään terveellisemmin. Tällainen keino olisi esimerkiksi sokeriveron korottaminen. Sitä on korotettu jo aikaisemmin, mutta se ei tuottanut toivottua tulosta. Taustalla oli tietenkin elintarviketeollisuuden voimakas vastustus. Elintarviketeollisuus tahallaan houkuttelee meitä syömään liikaa. Hinnan nousun pitäisi tutkijoiden mukaan olla 20 prosenttia, jotta sillä olisi vaikutusta.
Liikakaloreiden kertyminen ei ole Mustajoen mielestä ravitsemustieteellinen vaan käyttäytymistieteellinen juttu. Tunnettu hollantilainen emeritusprofessori sekä transrasva- ja kolesterolitutkimuksia tehnyt hollantilainen Martijn Katania huomauttaa, että liikakalorit ovat liikakaloreita, saadaan ne sitten mistä tahansa. Joko rasvoista, hiilihydraateista tai proteiineista.
Lihomista aiheuttavat ruoat, jotka ovat maukkaita, houkuttavia, halpoja, helppoja ja saatavilla 24/7. Lihottaville ruoille ja juomille pitäisi käydä samoin kuin tupakalle. Pakkaukset pitäisi varustaa varoitusmerkeillä ja niistä pitäisi muutenkin tehdä vähemmän houkuttelevan näköisiä.
Lähde: Tiede-lehti nro 8/2020
Suomessa ruokamarketeissa on metrikaupalla hyllytilaa täynnä suklaita ja muita karkkeja sekä sipsejä ja keksejä. Valikoimaa on pilvin pimein ja metrikaupalla vielä irtokarkkeja, sokeroituja limsoja ja jäätelöitä sekä pakkauksissa että pienemmissä annoksissa. Siinä ei ole mitään järkeä.
Etelänmatkalla on tullut käytyä paikallisissa ruokakaupoissa. Niissä saa etsimällä etsiä karkkihyllyä. Missään en ole nähnyt sellaisia karkkivalikoimia kuin Suomessa. Voihan olla, että jossain muualla vielä karkkikaupat ovat erikseen, mutta ei niitäkään ole osunut silmään. Tuliaisiksi olisi kiva tuoda jotain paikallista herkkua, mikä ei pilaannu eikä rikkoudu matkatavaroissa. Jotain muuta kuin niitä tavanomaisia.
Ylipainon kertymiseen liittyvät syyt ovat myös tottumis- ja tapakysymyksiä. Jos on aina ollut tapana ostaa perjantaipussi tai -pizza tai -pullo, niin tottumuksesta on vaikea päästä eroon. Jos suu on tottunut makeaan, se kaipaa sitä aina vaan. Siitäkin voi totutella pois, mutta vaatii se melkoista itsekuria.
https://www.is.fi/terveys/art-2000007734422.html
https://www.is.fi/laihdutus/art-2000007762334.html
https://www.is.fi/menaiset/hyva-fiilis/art-2000007735038.html
Kuvat: Pixabay
Ei kaupallista yhteistyötä
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Kyllä se varmaan geeneissä on, kuka lihoo herkästi, minä en sit liho millään, en ole koskaan ollut liika painoinen, paremminkin alipainoinen, mutta on totta jo hesen roskaruokaa syö nuoriso, niin pakostakin vatsan seutu näkyy pulleana.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Niin sen täytyy olla. Toiset lihoo herkemmin kuin toiset, jotka voivat syödä melkein mitä vaan, eikä tunnu missään.
PoistaOn hienoa, että herkkujen syömistä on alettu nähdä evoluution ja yhteiskunnan kannalta. Kaupoissa oikein hyökyy silmiin karkki- ja muut herkkuhyllyt. Syön tällä hetkellä puoli levyllistä Fatzerin suklaata iltaisin. Painonnousu ei ole nyt tärkeä asia lainkaan.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Painonnousu ei todella ole nyt päällimmäinen murhe elämässäsi. Ja hoikkanahan sinä olet muutenkin pysynyt. Voimia!
PoistaTää nyt ei liity tähän postaukseen, mutta häämästyin tv3 uutisista, kun sanottiin että korona kuolemia ei ole ollut 3 kuukauteen.Mutta itse muistelen että noita kuolemia on tämän tästä ilmoitettu muiden lukemien kanssa, en ymmärrä onko tuo totta vai ei,? mutta tilannehan on sit hyvä, jos ihmisiä ei enää kuole siihen.Onko teillä tietoa?
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Sehän kuulostaa oudolta. Onhan niitä koronakuolemia uutisoitu harvase päivä. Ja THL:n nettisivuilla on hyvinkin tarkat tilastot asiasta.
PoistaOlen huomannut saman kuin sinäkin, ettei karkkeja muualla ole ollut niin tolkuttomasti kuin meillä. Surukseni Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian maissa Macit, Kentucky Fried Chickenit, Carrolsit ym. ovat tehneet nuorista lihavia. Niin köyhää kylää ei olekaan, ettei siellä olisi kojuja, joissa myydään ainakin perunalastuja ja limuja.
VastaaPoistaUskon geeniperimän vaikutukseen, mutta myös tottumus on toinen luonto.
Kun minulta 20 vuotta rajoitettiin suolan käyttöä puolen vuoden ajan, totuin suolattomaan ruokaan niin, että vieläkin kavahdan muille normaalin suolaista ruokaa. Makeanhimoa minulla ei ole koskaan ollutkaan, vaikka liikakiloja jonkin verran onkin.
Kiitos kommentistasi. Suu tottuu nopeasti vähäsuolaiseen ja myös vähäsokeriseen ruokaan. Olen vähentänyt makean syömistä viime aikoina ja nyt alkaa jo hedelmätkin maistua liian makeilta. Tuo karkkien puuttuminen kaupoista huomattiin Italiassa. Mutta siellä on sitten taas sitä jäätelöä joka nurkalla... Ainakin turistirysissä. Ja sehän onkin ihan parasta paikanpäällä, kun ei se ole niin tuhannen kylmää niin kuin täällä meillä. Joku elintarvikemääräys varmaan vaikuttaa.
Poista