Antiikkimessut 2023, osa 2

Käytiin taas Isännän kanssa antiikki- ja keräilymessuilla. Kirjoitinkin jo aikaisemmin tänne blogiin, kun kävimme ekaa kertaa viime keväänä. Kyseiset messut ovat näillä kulmilla kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. 

Ostin ylläolevat kaksi lintutaulua. Toisessa on punatulkut ja toisessa varikset. Näitä tekisi mieli ostaa lisääkin, jos niitä ensi kerralla on myytävänä. Oli siellä tauluja ketuista ja hirvistäkin, mutta mielestäni ne eivät ole yhtä sympaattisia kuin linnut. Oikeanpuoleinen taulu oli kuvaa otettaessa alempana kuin toinen, mutta tilanne on myöhemmin korjattu.

Paljon oli samoja myyjiä kuin keväälläkin. Ihmettelin Isännälle, että saakohan nämä myyjät elantonsa tällaisesta, vai onko se heille vain harrastus. Yksi varmaankin työkseen messuja kiertävä myyjä oli vanhempi mies, jolta tällä kertaa ostin sienien ravintoarvoihin liittyvän kirjan. Taisin kirjoittaa siitä aikaisemmassakin postauksessani. 

Kolmas ostos oli Sorsakosken valmistama iso teräksinen lusikka, joka on tarkoitettu ottimeksi.

Iso lusikka näyttääkin nyt olevan tiskikoneessa, joten otin tähän kuvan saman sarjan kahvilusikasta, joka on samanlainen, mutta tietysti paljon pienempi. Näitä kahvilusikoita olen pikkuhiljaa keräillyt kirpputoreilta. 

Tykkään niiden arkisesta ja yksinkertaisesta muotoilusta. Meillä on myös Sorsakosken isompia lusikoita, jotka ovat kovassa käytössä. Ne ovat luultavasti jälkiruokalusikoita ja käytän niitä jugurtin syömisessä ja tietysti jälkiruokien syömisessä. 

Sorsakoskelaiset ovat kymmeniä vuosia vanhoja ja niitä tulee myyntiin kuolinpesistä. Tämäkin iso otinlusikka on melkein uuden veroinen. Maksoin siitä 10€.

Sorsakosken kahvilusikat eivät ole aktiivisessa käytössä, mutta ei sekään ole poissuljettua, jos äityy pitämään kahvikekkerit niin isolle väelle, etteivät muut lusikat riitä. Aika epätodennäköistä on. Mutta keräillähän saa mitä kukakin tahtoo. 

Vanhoihin, kirkkaisiin lasiastioihin olen myös tykästynyt, mutta ne vievät niin paljon tilaa, etten ole niitä alkanut keräilemään. Ne tarvitsisivat valtavasti vitriinitilaa, koska eihän kauniita astioita kannata piilossa pitää. 

Eräs entinen työkaverini keräili vanhoja, ”puilla lämmitettäviä” silitysrautoja. Juuri sen tyyppistä tavaraa antiikki- ja keräilymessuilla onkin, ynnä muita nostalgisia esineitä. Tällä kertaa oli myynnissä vähän liikaakin kaikenlaisia maljakoita ja muita astioita. Varmaan selvästi yli puolet oli muumimukeja ja värillisiä lasimaljakoita. Inhoan jälkimmäisiä. Vaikka olisivat mitä eeroaarnioita tai paavotynellejä. 

Vielä löysin neljä kappaletta uusia keittiöpyyhkeitä 15€:lla. Nekin olivat ulkonäöstä päätellen vanhoja, mutta käyttämättömiä. Niitä myynyt vanhempi naishenkilö kertoi niiden olevan äitinsä jäämistöstä.

Äiti (vai ehkä hän itse?) oli asunut Nokialla ja oli ollut töissä Tampellan tehtaalla. Henkilökunta sai ostaa oman tehtaan tuotteita luultavasti asevelihintaan. Rouva kertoi, ettei kankaita ostettu kodintekstiilejä varten metreittäin, vaan aina kokonainen pakka. Ilmankos niitä pyyhkeitä oli jäänyt sitten käyttämättömiksikin. 

Arvelin materiaalin olevan puolipellavaa tai ainakin hyvin tanakkaa puuvillaa. Sellainen on minusta paras materiaali keittiön käsipyyhkeeksi. Se tuntuu jotenkin hygieenisemmältä kuin joku nöyhtäinen froteepyyhe.

Aikaisemmalla kerralla ostin toiselta myyjältä pellavaisia käsipyyhkeitä ja ne olivat kuulemma rohdinpellavaa. Ne olivatkin tosi karkeita, melkein kuin säkkikangasta. Mutta kyllä nekin asiansa ajaa. 

Keittiöpyyhkeistä katkeilee helposti ne ripustimet ja olen kamalan laiska korjaamaan niitä. Helposti ostan uusia pyyhkeitä tilalle. Mutta vanhat, rikkinäiset on silti tallessa keittiön kaapissa, jos jonain päivänä tulee näpertelyn tarvetta, niin sitten voin korjata niitä ripustimia.

Tässä asiassa olen vähän kuin entinen naapurinmies, joka ei syksyisin viitsinyt puhdistaa sähkögrilliään, vaan heitti sen roskiin ja osti aina keväällä uuden. 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman kirjoittajan lupaa on kielletty.

Ei kaupallista yhteistyötä.