sunnuntai 7. toukokuuta 2023

Varhaiskaalia kehiin


Kaupoista on alkanut saada varhaiskaalia jo jonkin aikaa. Ulkomaista tosin, mutta kotimaiset varhaiskaalit ovat varmaan vielä kasvihuoneessa pieninä taimina. Pitäähän ne ulkomaisetkin varhaiskaalit jonkun syödä pois, kun ne tänne on rahdattu.

Pyöräytin alkavan viikon sunnuntailounaaksi perinteisen kaalilaatikon. Silmäilin netissä olevia ohjeita ja minun noudattamani (päästäni) muistuttaa lähinnä K-Ruokasivuilla olevan kaalilaatikon ohjetta. 

Valion ohjeessa neuvotaan tietysti tunkemaan kaalilaatikkoonkin ruokakermaa. Ja maitojuomaa. Ja kananmunia. Ei missään tapauksessa, ne eivät kuulu kaalilaatikkoon. Minun mielestäni. Samoin kuin kerma ei kuulu valkosipuliperunoihin. Kermaperunat on erikseen.

Ostin kaksi keskikokoista varhaiskaalia. Ja varhaiskaalihan sisältää melko paljon vettä verrattuna "talvikaaliin". Niinpä keittämisen jälkeen isossa viiden litran kattilassa oli vaivainen kerros kaalia pohjalla. Mutta ei se mitään, tämä oli tiedossa. Loppukesällä on kyssäkaalin sesonki ja silloin sitä kannattaa lisätä kaalilaatikkoon, koska siitä tulee ruokaan voimakas kaalin maku. 



Jauhelihaksi ostin vähärasvaista nauta-sikajauhelihaa. Sika kuuluu ehdottomasti kaalilaatikon "makumaailmaan". Joskus vähän ottaa silmään ja korvaan kun nykyään on joka asiassa "maailma" ja "matka". Mikä tahansa pikku kioski on nimetty jossain mainoksessa milloin miksikin maailmaksi. Ja toisaalta jonkun tyypin mikä tahansa prosessi on "matka". Tyypillinen esimerkki on vaikka VOF:ssä aloittelevan esiintyjän tie alkukarsinnoista voittoon on ”mahtava matka". Tein kaalilaatikon ja sen tekeminen oli mahtava matka. Menin sohvalta keittiöön, keitin Isännän viipaloimat kaalit kypsäksi, ruskistin jauhelihan ja kuullotin sipulit. Sitten lisäsin mausteet ja riisit ja sekoitin kaikki yhteen ja kippasin sopivan kokoiseen uunivuokaan ja vuoka uuniin. Siinä oli minun "matkani" kaalilaatikon kanssa. 

Kaalisuikaleet keitin lihaliemessä ja säästin kaiken keitinveden. Keitin siinä samassa liemessä seuraavaksi riisit (2,5dl) ja loput keitinvedestä kaadoin laatikon päälle ennen uuniin laittoa. Kolme sipulia viipaloin ja kuullotin. Pilkoin matkaan mukaan myös kaksi valkosipulin kynttä. Mausteina käytin suolaa, mustapippuria, meiramia ja yrttisekoitusta sekä muutaman kokonaisen maustepippurin. Loppusilaukseksi vielä pieni loraus siirappia. Sitten alkoi kaalilaatikon matka parempiin suihin, ensin kuitenkin uuniin.

Kuva: Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä


2 kommenttia:

  1. Mitäs täällä on tapahtunut, mun blogiin on avoimet ovet, welcom!

    VastaaPoista
  2. Kyllä! Varhaiskaali on ihanaa. Vedän sitä kaksin käsin sekä raakana että valmistettuna.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!