Lintujen ihmeellinen elämä

Lainasin kirjastosta uudehkon kirjan, Lintujen ihmeellinen elämä. Miten linnut viestivät, pesivät, leikkivät ja ajattelevat. Kirjan on kirjoittanut Jennifer Ackerman, joka on kirjoittanut luonnosta, tieteestä ja ihmisen biologiasta yli 30 vuotta. Hän avustaa muun muassa National Geographicia ja New York Timesia ja hänen kirjojaan on julkaistu yli 15 kielellä. 

Kiva ja mielenkiintoinen ja laajasti aihetta käsittelevä teos. En vaan jaksanut kokonaan lukea, kun siinä käsiteltiin kaiken maailman kaneliperämalureita ja vinkukolibreja enemmän kuin kotimaisia västäräkkejä ja talitiaisia. Kirjan takakansitekstissä kerrotaan, että:

”Eräät haukat levittävät maastopaloja ajaakseen saaliin liikkeelle. Uudenkaledonianvarikset valmistavat työkaluja ravinnonhankintaan, palmukakadut soittimiksi. Uusin tutkimus paljastaa lintujen älykkyyden ja hätkähdyttäviä toimintatapoja. Petokset, kidnappaukset tai toisaalta lajien välinen kommunikointi ja epäitsekkyys eivät kuulukaan vain älykkäimmille nisäkkäille.”

Vaikka linnuilla on pieni pää ja niin ollen pienet aivot, niin niiden aivosolut ovat tiiviimmässä kuin nisäkkäillä. Niin ollen ne eivät ole niin tyhmiä kuin pään ja aivojen koosta voisi päätellä. Linnuilla on muutenkin erilaisia ja uskomattomia taitoja ja aistit toimivat eri tavalla kuin esimerkiksi ihmisellä. Osa linnuistahan pystyy nukkumaan lentäessäänkin, kuten esimerkiksi tervapääsky, joka ei periaatteessa koskaan laskeudu maahan. Se tietäisi sille kuolemaa, koska maasta se ei pääse takaisin lentoon. Niinpä se nukkuu lentäessään siten, että toinen puoli aivoista vuorollaan on ”pimeänä”. 

Tervapääsky lentää elämänsä aikana huikeita matkoja ja samankaltainen huippulentäjä on lapintiira, joka lentää napapiirin pohjoispuolelta Etelänavalle talvehtimaan. Sille voi kertyä elämänsä aikana kymmeniä tuhansia lentokilometrejä.

Luku lintujen seksielämästä oli mielenkiintoinen. Paljastui, että linnut harrastavat nekrofiliaa (yök) ja toden totta, niiden joukossa on myös homoja. Siitä tuli mieleen eräs jo vuosia sitten netissä julkaistu kevättesti liittyen pohjalaiseen mielenmaisemaan. Testi sinänsä ei liity mitenkään tähän kirjaan. Tulipahan nyt vaan mieleen.

Kevättesti 
Tällä kertaa testattaas pohojalaasuutta kevättestillä. Varmoja kevähän merkkiä olis ilimas, siksi onki hyvä aika kokeella läpäsöökö Pohojalaasta kevättestiä.

1. Muuttolinnut saapuu joka kevät Suomehen, sua askarruttaa: 
a) Kuinka ne osaa takaasi?
b) Mitä ne susta ajatteloo?
c) Onko linnuus homoja?
d) Minkä ihimeen takia ne yleensä tuloo?

2. Meet joen tai järven rannalle kattomahan ku jäät lähtöö, muistelet paikkaa mihinä piti olla sun:
a) Laituri
b) Venes
c) Rantasauna
d) 700 rehupaalia

3. Vappua juhulii yleensä:
a) Ylioppilahat uus ylioppilaslakki pääs
b) Sosialistiset ylioppilahat vanha ylioppilaslakki pääs
c) Remarit ja punaporvarit koskenkorvaa pääs
d) Kommunistit kommunistiset ajatukset pääs

4. Parasta kevähäs on ku:
a) Ilimat lämpenöö ja kesä tuloo
b) Aurinko paistaa ja kuumottaa
c) Saa nauraa ku naapuri jää raktorilla jumihin ja sarattaa kuuluvalla äänellä
d) Saa täyttää EU-tukipaperia

5. Mukavin kevähinen sanonta on:
a) Mikä vappuna katolla se pian sairaalas
b) Maalliskuu maata näyttää ojat kuivaa kaivot täyttää
c) Puut on vielä mettäs mutta ompa sonta kaikki navetan takana
d) Jonsei hellua helluntaina niin EI sitte!

6. Kevähällä kesäaikahan siirryttäes kellot siirretähän:
a) Tuvasta pihalle
b) Vasemmasta ranteesta oikiahan
c) 1 tunti johonki suuntaha kävelyvauhtia
d) 1 tunti raktorilla kyläälepäin

7. Mukavin luonnon ääni kevähällä on:
a) Linnunlaulu
b) Kolomosturpon pörinä öisellä vilijapellolla
c) Lumiauran kolina maantiellä toukokuus
d) Naapurin lehemien pihalle pääsyn aikana sieltä kuuluva aitojen kaatumisen rytinä ja isännän tauotoon saratus "RISTUKSENPERKELEHENSAATANANSARVIPÄÄTJUMALAUTA-MÄTAPANTEIDÄTJONSEITE PYSYAIROOSHELEVETTIVIEKÖHÖN"

8. Tuvan klasit on likaaset ja emäntä suunnitteloo niiren pesua, sanoo notta kova homma mutta hän on tottunu puunaamahan. Tarkoottaako se sitä notta:
a) Emäntä on reipas ja toimehentarttuva ihiminen
b) Isäntä ei pesuhommista piittaa
c) Taloos asuu sotkuusta väkiä
d) Isännällä ei oo kovinkaa ilimeiskäs naama

9. Kersat tuo koulun kevätjuhulasta toristukset, tutkit sitä ja tuumaat:
a) Ei oo polovi poijjasta parannu
b) Tämähän näyttää hyvältä ku sen kääntää väärin päin
c) No meirän suku onki paremminki käytännön osaajia
d) Jooo ei luokalle jääminen nykyysi mikää häpiä oo

Ja eiku yrittämähän testiä läpi.
A-vastaus - 1 piste
B-vastaus - 2 pistettä
C-vastaus - 3 
D-vastaus - 4

Alle 9 pistettä: Meilläpäin on vähemmästäki jo tapettu
Yli 20 pistettä: Kirunkirun kelepaa
36 tai enemmän: Ooksää Ilimajoelta kotoosin?

Ja oikeat vastaukset: 

1. Muuttolinnut saapuu joka kevät Suomehen, sua askarruttaa:
c) Onko linnuus homoja?
Moon varma, jotta ainaki joku homo on tuohonki porukkahan päässy ujuttautumahan.

2. Meet joen tai järven rannalle kattomahan ku jäät lähtöö, muistelet paikkaa mihinä piti olla sun:
b) Venes
Muita vaihtoehtoja ei mullaa oo, jotta voisin muistella. Ei oo kyllä venestäkää, mutta jos naapurilla olis, niiv vois käyrä muutaman kerran sen katiskan kattomas tänäki kesänä.

3. Vappua juhulii yleensä:
d) Kommunistit kommunistiset ajatukset pääs
Onko tämä olevinansa joku kompakysymys? Yritäksä tahallas ärsyttää mua? Moon kyllä maailmalle lähärön myötä huomannu, jotta teekkarit juhulii vappua kans. Mutta ne nyj juhulii mitä vain, jos se on syy juora kaliaa tai kossua.

4. Parasta kevähäs on ku:
c) Saa nauraa ku naapuri jää raktorilla jumihin ja sarattaa kuuluvalla äänellä
No ei nuolla tää kerrostaloos traktoria oo, mutta jos olis niiv varmasti olisin kattomas.

5. Mukavin kevähinen sanonta on:
e) Minoon mieluuten aiva hiliaa.

6. Kevähällä kesäaikahan siirryttäes kellot siirretähän:
e) Pitääs kysyä muijalta.

7. Mukavin luonnon ääni kevähällä on
d) Naapurin lehemien pihalle pääsyn aikana sieltä kuuluva aitojen kaatumisen rytinä ja isännän tauotoon saratus (Tähän kyllä samat sanat kun tuohon raktorijuttuhun ennemmin.)

8. Tuvan klasit on likaaset ja emäntä suunnitteloo niiren pesua, sanoo notta kova homma mutta hän on tottunu puunaamahan. Tarkoottaako se sitä notta:
c) Taloos asuu sotkuusta väkiä
Tämoli heleppo.

9. Kersat tuo koulun kevätjuhulasta toristukset, tutkit sitä ja tuumaat:
c) No meirän suku onki paremminki käytännön osaajia
Muutenki se on sellaasta nykyaijan kotkotusta tuo kouluutus. Maa on maata ja sonta on sontaa, perkeles. Ei se siitä miksikää muutu vaikka lukis kuinka moneksi kanriraatiksi.

Ooksää Ilimajoelta kotoosin? 

No en oo mutta aika likeltä.

Kuva: suomalainen.com

Lähde: keskustelu.jatkoaika.com