Isänpäiväbrunssi

Jo perinteiseen tapaan meillä tarjoillaan nuorille pareille ja itsellemme isänpäivälounaan sijaan brunssi. Kun ei nuoriso voi kahdessa-kolmessa kyläpaikassa olla samaan aikaan, niin tämä käytäntö on kätevä. Vävyjen isät on huomioitava yhtä lailla ja myös toisen isoisä.

Sekä joulun että äitien- ja isänpäivän suhteen meillä on sellainen politiikka, että meille tuleminen on kovasti toivottua, mutta siitä ei pidä tulla nuorisolle mikään pakkopulla eikä varsinkaan millään lailla paha mieli kenellekään. Tämä brunssikäytäntö auttaa varmaan siihen, luulisin ainakin. Sen jälkeen ehtivät vielä toisten isien luo isänpäivälounaalle ja iltapäiväkahville. 

Tänä vuonna meidän brunssista koostui sellainen, etten itsekään enää tiedä, mikä se on. Onko brunssi ollenkaan ja mikä sitten on oikeasti brunssin määritelmä. Joku aamiaisen ja lounaan välimuoto kai. 

No joka tapauksessa, hankin ainekset ja värkkäsin tarjottavat meidän perheen isältä eli Isännältä salassa, tai ainakin yritin. Kakkosjääkaappi meillä sijaitsee autotallissa, joten sinne on kätevää jemmata kaikkea mitä ei halua päivänsankarin näkevän. 

Lauantaina tein kaikki kylmänä tarjottavat valmiiksi. Ensimmäisenä tein marjakiisselin ja siitä jäin heti ”kiinni”. Isäntä oli sillä aikaa kenkäostoksilla. Kiisseliin tulevat karpalot levisivät osittain pitkin tiskipöytää ja vaikka kuinka yritin niitä kerätä, yksi oli vierinyt lattialle ja jäänyt Haukkulin keittiöpedille ja sieltähän Isännän haukankatse sen heti löysi. 

No, ei tarvinnut peitellä sitä, että jälkkärinä on marjakiisseliä, jossa on ainakin karpaloita. Mutta sitä hän ei tullut tietämään, että siinä on myös vadelmia ja herukkamehua, jälkimmäiset omista pensaista. Ja päälle tulee vielä kermavaahtoa. 

Tässä kohtaa jaan eräältä ammattikokilta saamani vinkin kiisseliin: siihen pitää laittaa vähän suolaa, joka vie kiisselistä ”veden maun”  pois. Se pitää muuten paikkansa. Mielestäni se tehoaa vielä parhaiten, kun laittaa suolan jo ennen perunajauhoja, eli kuumennusvaiheessa. 

Ihan aluksi nostetaan malja isälle. Se on kuusenkerkkä-tyrniglögiä, jota sattumalta löysin Prismasta. Kuulostaa varsin mielenkiintoiselta. 

Kuvassa kantarellipiirakka

”Alkuruoaksi” tein kaksi kylmää, suolaista, gluteenitonta ja laktoositonta piirakkaa, toinen kylmäsavulohesta ja toinen kantarelleista. Kantarellipiirakasta unohtui kananmuna pois, mutta ehkä se ei haittaa, sillä laitoin täytteeseen juustoraastetta. 

Kuvassa kylmäsavulohipiirakka

Isänpäivän aamuna teen porkkana-kookoskeiton Me Naiset -lehden nro 40 ohjeella ja vielä lisäksi, varmuuden vuoksi jauhelihalasagnen, ”santtarin” ettei kukaan jää nälkäiseksi.

https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2021/10/kaikkien-aikojen-santtari-gluteeniton.html

Lopuksi tarjotaan sitten saksalais-amerikkalaista juustokakkua. Sen ohje on yhdistelty Kinuskikissan ohjeista. Siinä on saksalaisen juustokakun pohja ja amerikkalaisen juustokakun täyte. 

Kakkuun liittyy vaan sellainen ongelma, että paistoin sen tavallisessa, melko korkeareunaisessa kakkuvuoassa. Ohjeen mukaan se pitäisi paistaa irtopohjavuoassa. 

En yhtään tykkää irtopohjavuoasta, kun se yleensä aina vuotaa rasvaa uuniin ja sitä pitää sitten torjua leivinpaperilla tai foliolla. Kai sen kakun saa sitten jotenkin kaivettua pois sieltä paistoastiastaan…. 

Menyy on sellainen, etten oikeastaan itsekään tiedä, missä järjestyksessä mitäkin tarjottavaa pitäisi ottaa. Mutta ajattelin jättää sen syöjien ja syöjättärien huoleksi. 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.