Mökkipäiväkirja 2021 kausi 2 jakso 3

Mökki, jossa äskettäin lomailimme, on jo 25 vuotta vanha, mutta ilmeisesti aina välillä sille on tehty jotain, ainakin pikkuhiljaa uusittu paikoitellen. Se ei vaikuta yhtään niin vanhalta. Edellisen käynnin jälkeen yläkertaan on asennettu viilennyslaite, joka pitää aika kovaa ääntä, mutta minua se ei haittaa, kun käytän korvatulppia nukkuessa aina. Olisi pitänyt hoksata käyttää sitä pari tuntia ennen nukkumaanmenoa ovi suljettuna ja sitten sammuttaa kun menee nukkumaan. Pyykinpesukone on ainakin uusittu viime käyntimme jälkeen. 

Vieraskirjoja on hauska selailla. Tällä mökillä käy melkein yhtä paljon ulkomaalaisia kuin suomalaisiakin vuokralaisia. Venäläisiä ehkä kaikkein eniten ja yllättävän paljon myös espanjalaisia. Pari kiinalaista/japanilaista seuruetta on käynyt sekä sveitsiläisiä, ranskalaisia ja saksalaisia. Kotimaiset vierailijat ovat enimmäkseen pääkaupunkiseudulta, mutta oli joku perhe tullut pohjoisesta Suomestakin saakka. Helmikuussa tällä seudulla näyttää vuosittain olevan joku rallitapahtuma, josta on mainittu monessa kirjoituksessa.

Mökki on ympärivuotisessa käytössä ja täällä on vietetty jouluja, pääsiäisiä, vappuja ja juhannuksia. Jotkut ovat uskaltautuneet avantoon ja välillä on ihmetelty jäiden puuttumista tai todettu niiden lähteneen. Jonakin vappuna on satanut lunta ja jonakin toisena on kukkunut käki. On vietetty firman pikkujouluja, polttareiden jatkoja ja synttäreitä sekä ”tyttöjen viikonloppuja”. Hauskin kirjoitus vieraskirjassa oli pitkä selostus, josta en saanut juuri muuta selvää kuin lopussa olevan lauseen: ”Hartikaisen (nimi muutettu) perse on ihan musta.” On varmaan Hartikaisella kumppaneineen ollut vauhdikas mökkiloma. Toivotaan, ettei sairaalahoitoa tarvittu ja että ”Hartsa” on saanut peränsä kuntoon riippumatta sen väristä lähtötilanteessa. Saattoihan se olla musta jo mökille tullessakin.

Löysinpä sieltä omankin kirjoitukseni ensimmäiseltä kesältä edellisen Peppi-koiramme kanssa. Eipä silloin juolahtanut mieleen, että parin kuukauden päästä joudumme luopumaan Pepistä ja päästämään sen vihreämmille nurmikoille. Samana kesänä ”kuopusvävymme” kävi täällä tulevan vaimonsa kanssa ja tapasimme hänet siis ensimmäisen kerran juuri täällä mökillä.  

Toinen oma kirjoituksemme oli lokakuulta 2019, joka oli Isännän kirjoittama. Siinä hän totesi, että olemme käyneet täällä kahtena kesänä aikaisemmin. Se ratkaisi erimielisyytemme siitä, montako kertaa täällä olemme käyneet. Minun mielestäni käyntikertoja oli neljä, mutta olin väärässä. Vasta tämä kerta on neljäs. Mutta ei tule olemaan viimeinen, mikäli se meistä riippuu.

Tällä kertaa emme itse kirjoittaneet vieraskirjaan mitään. Ehkä sitten seuraavalla kerralla. Ja se voi olla piankin. 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.