Huolet pois, elämä on helppoa

 

Agnès Martin-Lugand: Huolet pois, elämä on helppoa

Kirjan nimi on sellainen klisee, että jos joku tarjoilisi sitä minulle lääkkeeksi murheen hetkellä, en tiedä miten suhtautuisin. Tarina itsessäänkin on vähän naiivi ja ennalta arvattava, mutta se onkin juuri se juttu ja ihan parasta. Kirja on jatkoa kirjailijan esikoisromaanille Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia, joka kannattaa ehdottomasti lukea ensin. Tämä kirja on suoraa jatkoa edelliselle, eivätkä tapahtumat mitenkään avaudu, jos aloittaa tästä kirjasta.

Kuvitelkaa surun syövereissä ja rakkauden kiemuroissa pähkäilevä omaa kirjakahvilaa pitävä, ranskalainen nuorehko, ilmeisen kaunis nainen, Diane, joka tuosta noin vain vaihtaa maata ja valuuttaa rakkauden takia. Matka tähän päätökseen on huokaisevan kaunis, dramaattinen, surullinenkin ja ennakoitava, mutta lukijansa otteessaan pitävä. Tässä tarinassa on jotakin taikaa, niinkuin oli edellisessä kirjassakin. Tuntuu kuin linnut laulaisivat ja kevättuuli ilakoisi hiuksilla, ruusun tuoksu leijailisi ympärillä ja lukijakin saisi siivet selkäänsä. Yhtäkkiä minulle tulee mieleen, kun varhaisteininä luin Anni Polvan Tiina-kirjoja. Kun jännäsin Tiinan ja Juhan vaiheita. Nyt olin vähän samoissa fiiliksissä, aikuismaisempaan tapaan.

Jännä, miten yksi yksityiskohta mietitytti minua, nimittäin päähenkilöiden jatkuva tupakointi. Ymmärsin kuitenkin, että tupakonnilla ja sen kuvauksella on kirjassa oma merkityksensä. "Hermosavuille" pakeneminen kuvaa kirjassa Dianen tunnemylläkkää, tupakan mittaisella tauolla hän rauhoittuu ja pohtii. Tupakkatauolle lähtö on myös kutsu toiselle seurata perässä yhteiseen intiimiltä näyttäytyvään kohtaukseen. Hassua, miten takerruin tähän tupakka-asiaan, mutta kirjassa käryteltiin huvittavan usein. Ehkä ranskatar savuke suupielillä, imaisemassa savua ja puhaltamassa sen hitaasti ulos toimii jonkinlaisena eroottisen mielikuvan luojana.

Hyvän mielen ja tuulen kirjoja, vaikka tarinalla on aluksi traagiset lähtökohdat. Diane on menettänyt puolisonsa ja tyttärensä onnettomuudessa. Mitä muuta Diane voisi silloin ansaitakaan, kuin onnea elämäänsä, jonka saapumisen hän lopulta hyväksyy. Ja he elävät elämänsä loppuun asti onnellisina. Toivottavasti.

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.