 |
| Agnès Martin-Lugand: Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia |
Kun on tarpeeksi suloinen, saa pikkumokat anteeksi. Tämä pätee lähes kaikkeen - puolisoon, lapsiin, lemmikkieläimiin. Ja tähän kirjaan.
Tarinan lähtökohdat ovat jäätävät. Päähenkilö Diane on menettänyt puolisonsa ja tyttärensä. Hänen elämänsä on katoamaisillaan suruun, kunnes hän saa idean, jota lähtee toteuttamaan.
Irtiotto. Muutto. Uusi ympäristö. Rakastuminen.
Kirjaa lukiessa oli tunne kuin olisi katsonut kaunista maisemaa ja ahminut siitä aamukasteen, päivänkoiton, iltaruskon ja öisen myrskyn. Syövereistä voi nousta ja niin pitääkin. Saa ja voi tuntea menetyksen jälkeen orastavaa rakkautta. Ei tarvitse kokea uudesta rakkaudesta häpeää tai että tekisi vääryyttä edesmenneiden muistolle.
Ihana kirja, jonka tarina aina jossakin kohtaa hyppelehti pois polulta niin, että imu katkesi hetkeksi. Mutta lukija pääsee onneksi helposti takaisin sanojen polulle kulkemaan Dianen perässä.
Ilokseni huomasin, että tarinalle on tullut jatkoa. Aion ilman muuta lukea myös kirjan Huolet pois, elämä on helppoa. Dianen matkaan on mukava lähteä toisenkin kerran. En olisi muuten mitenkään arvannut mistä jo lukemani kirjan nimi tulee. Ajattelin vain, että kuulun itsekin niihin onnellisiin, jotka lukevat ja juovat kahvia. Enkä paljasta sitä juttua nytkään - keittäkää kahvit ja lukekaa itse 😉
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
Varmasti mieleen painuva kirja ja mielenkiintoinen kun seuraavankin jatkon haluat lukea. Sitä minä tässä tuomaan että mikä minä olen kun en lue enkä juo kahvia. Kahvia ei maha kestä ja lukemiseen ei ole ollut aikaa. 🤔❓
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Kyllä vaan, kirjan tarina oli yhtä aikaa surullinen ja onnellinen ja se juuri oli jotenkin viehättävää.
PoistaSinä olet kuulepas onnellinen juuri sen parissa minkä äärellä viihdyt. Ehkäpä puutarhassasi, veikkaisin :)
Aikoinaan luin tosi paljon kirjoja, luin saman kirjan vielä toisen kerran jonkin ajan kuluttua, mihin lie into mennyt, luen kuitenkin jonkin verran, mutta kirja täytyy olla tosi kertomus tai elämänkerta,
VastaaPoistaolin kirjarenkaassa aikoinaan ja joka kuukausi sieltä tuli kirja, osa on tallessa vielä, en lue mitään mielikuvitus kirjoja.
Kahvia meillä kuluu muutenkin paljon, ei kestä kuin muutaman päivän paketti, monta termospullollista menee päivässä, ostan kaupasta joka käynnillä 3 pkt/10 eurolla, niinpä kaapissa on aina vähintään 10 pkt.kulta katriinaa, onneksi kahvi on halpaa vielä, kahvin kanssa menee myös leipää, suolaista tai makeaa, sitten ei jaksa mitään muuta syödäkkään koko päivänä, ei hyvä, tai välillä sanovat viisaat että kahvi onkin terveellistä, ja välillä se ei ole terveellistä, ota niistä selvä, mies sydän vikaisena vasta juokin sitä kahvia litra tolkulla ja sokeria kuluu sen kanssa, sanoinkin eilen että pitäisi hommata eri kahvin keittäjä meille, kun aina on termari tyhjä kun menen ottamaan kahvia, nautintohan se on, mitä jää jäljelle jos tupakka ja kahvin juonti otetaan pois häneltä, arvailla saa.
Kiitos kommentistasi! Minäkin kuuluin joskus johonkin kirjakerhoon ja kerran kuussa tuli kirjapaketti. Yleensä en kirjalähetystä perunut enkä palauttanut. Sitten kirjoja alkoi olla jo liikaa ja lopetin koko homman. Ei taida enää kirjakerhoja ollakaan - äänikirjapalveluiden jäsenyydet taitaa olla vastaava juttu nykypäivänä.
PoistaOstan silti kirjoja silloin tällöin - milläs ne kirjailijat muuten elävät ja jatkavat kirjoittamista, jos ei kukaan enään ostaisi kirjoja. Mutta ostokset teen harkitusti tai sitten ostan pokkareita, jotka laitan kiertoon.
Kahvia ei oma vatsa kestä kuin 2 - 3 kuppia päivässä, mutta ei se paketillinen meilläkään montaa päivää kestä. Ja pelkkä kahvi ei kyllä maistu, jotain pikkuleipää ainakin täytyy olla kyytipojaksi.
Totta tosiaan täälläkin on kahvinjuonti ja kirjan lukeminen arvossaan! Hyvin suuressa. Kirja vaikuttaa mielenkiintoiselta ja siitä voisi ehkä oppia olemaan lunkimmin. Hyvää alkanutta viikkoa sinulle ja lukemisen ilolle!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Mnäkin olen oikea himolukija. Tahti on vaan hidastunut. Illat ovat minulla lukuaikaa ja usein käy niin, että nukahdan kirja kädessä. Ennen vanhaan saatoin helposti lukea kirjan parissa illassa, kun lukuaika venähti pikkutunneille asti.
PoistaHyvää viikon jatkoa sinne myös :)