perjantai 12. maaliskuuta 2021

Korkeintaan vähän väsynyt


Korkeintaan vähän väsynyt. Eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä. 

Kirjoittaja Eeva Kolu, kustantaja Gummerus Kustannus Oy, 2020.

”MIKÄ UUVUTTAA?

Se, että ottaa kantaakseen kaikkien murheet, 

Se, että yrittää olla kaikkea kaikille,

Se, ettei ota omaa tilaansa, vaan vääntää itsensä mutkalle sopiakseen siihen tilaan, jonka muut antavat.

Se, että kokee joutuvansa salaamaan sen, kuka oikeasti on.

Se, kun omat arvot ja teot ovat toistuvasti ristiriidassa.

Loputon uutisvirta ja impulssi reagoida kaikkeen.

Se, että epäilee, että jossain muualla tapahtuu juuri nyt jotain, jossa kannattaisi olla osallisena.

Syyllisyys. Häpeä. Tunne siitä, että on yksin. Tukahdutetut tunteet - aggressio ja suru etupäässä.”

Takakansitekstissä kerrotaan:

”Eeva Kolu on kamppaillut uupumuksen kanssa ison osan aikuisiästään ja riittämättömyyden tunteiden kanssa niin kauan kuin muistaa. Burnoutiin ei aja vain työ vaan ajan eetos, kaikki se, mikä vie tilaa kalenterissa, kehossa, ympärillä ja mielessä. On suoritettava elämää, löydettävä ura ja oma intohimo, oltava aina tavoitettavissa ja tiedettävä mistä puhutaan - ja tehtävä se kaikki ranskalaisen huolettomasti. Lopulta kaikkea on liikaa, eikä osaa enää pysähtyä, tuntea eikä etenkään iloita.

Korkeintaan vähän väsynyt on tarkka ja terävä katsaus vaatimuksiin, jotka meitä uuvuttavat. Se auttaa pohtimaan, kuinka tuntea itsensä riittäväksi, löytää omat rajansa ja pysähtyä nauttimaan sen sijaan, että on jo matkalla seuraavaan tavoitteeseen.”

xxxxxxxxxx


Kirjoittaja työskentelee bloggaajana, toimittajana ja kaupallisena copywriterina. Loppuunpalamisen hän on itse kokenut useammin kuin kerran. Hän on siis kokemusasiantuntija, ei lääketieteellinen tai psykologinen tms. asiantuntija, joiden kirjoittamia tällaiset kirjat useimmiten ovat. 

Kokemusasiantuntijathan ovat parhaita asiantuntijoita, vaikkei heidän tekstinsä kaikilta osin perustukaan tieteellisesti tutkittuun tietoon, joka välillä on suorastaan yliarvostettua.

Kirja on kirjoitettu hauskasti ja huumorilla, vaikka kyse on vakavista asioista. Lisäksi se on kirjoitettu minä-muodossa, siitä mitä kirjoittaja itse on kokenut, havainnut ja tehnyt. Tässä kirjassa ei siis alkanut ärsyttää sellainen ehkä amerikkalaistyylinen opettaminen, mitä SINUN pitää tehdä jotta tapahtuisi sitä ja tätä. Ja millaiseksi SINUN pitää nyt heti ja tässä alkaa, jotta se johtaisi siihen ja tuohon. 



Löysin tästä kirjasta niin paljon samoja kokemuksia ja ajatuksia kuin itselläni on ollut, etten ole löytänyt koskaan ennen mistään. Jotkut kappaleet olivat ihan kuin itse kirjoittamiani. Tämän kirjan pitäisi olla omassa kirjahyllyssä ja palata siihen aina välillä.  

Alun perin ajattelin tähän postaukseen kirjoittaa vain joitakin otteita kirjasta. Koko sen sisältöä ei pysty näin lyhyeen postaukseen kuvailemaan. Niitä joitakin otteitakin olisi ollut niin paljon, että luovutin, antauduin. Riittäkööt nyt vain nämä:

”Elämääni tuli tilaa ilolle, kun

- lakkasin ajattelemasta, että kaiken täytyy johtaa johonkin.

- kun lakkasin ajattelemasta niin paljon, mitä muut ajattelevat.

- kun annoin vihdoin tilaa surulle.” 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat ja Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

6 kommenttia:

  1. Sitä vain en ymmärrä miten joillakin ihmisillä sitä energiaa riittää ja riittää, vielä työpäivän ja kotitöiden jälkeenkin, ja että jollakin on älyttömästi asiaa ja muistaa kaiken,joku opiskelee monta ammattia, ja kieliä, mm.katsoin puoli7 jossa vierailijana oli soile yli-mäyry, ihan uskomaton ihminen, puhetta tulee solkenaan, josta en ymmärtänyt tuon taivaallista, ja se taide, josta meikäläinen ei ymmärrä yhtään mitään, vaikka en niitä seinälle kyllä laittaisikaan, erikoinen persoona.
    Minun päässä ei pysy mikään, en eilistä päivää kunnolla edes muista, en puhu paljon, en osaa tehdä yhtä sun toista, olen väsynyt, päivittäiset rutiinit joten kuten tulee tehtyä, eikä ikää ole vielä 70, hiukset harmaantuu, ja liikkuminen vähenee.
    Ai niin mitä kysyittekään, mikä uuvuttaa? se ettei ole enää nuori, ja se että maailma ei ole enää avoin, joku muu määrää tekemiset ja menemiset.
    Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Katsoin myös pätkän sitä Soile Yli-Mäyryn haastattelua. On kyllä energinen ihminen ikäisekseen ja muutenkin. Ihan poikkeuksellinen. Täytyy vaan ihailla sitä energian määrää. Jos saa tehdä työkseen jotain todella mieluisaa, niin varmaan silloin energiaa riittää vaikka mihin. Hyvää viikonloppua myös!

      Poista
  2. Kiitos vinkistä! Tämä on hyvä lukea.
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Suosittelen kirjaa lämpimästi. Ei ole mitään löysää self helpiä, niin kuin eräs lukija kommentoi Facebook-julkaisussamme. Hyvää viikonloppua myös!

      Poista
  3. Tosiaan hyvin kirja varmasti kuvaa ajan eetosta. Pitäisi niin paljon.Osa s loppuun palamisen syistä ei titenkään ole ajan eetoksessa vaan puhtaasti psykologisia, esimerkiksi jos pitää tehdä niin paljon, voidaan paeta syyllisyyden tai häpeän tunteita.Ei välttämättä tunnisteta niitä vaan tehdään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Näistä häpeän tunteista nyt juuri kohkataan kovasti. Niillä on iso vaikutus. Me Naiset -lehden kannessa oli Laura Voutilaiseen liittyvä juttu koskien hänen kokemaansa häpeää. En ole vielä ehtinyt perehtyä. Samoin oli puoli7-ohjelmassa joku haastateltava tähän liittyen. Uskon että häpeän tunteet voivat myös uuvuttaa ja lamaannuttaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!