Tupakointi tappaa

Tiesitkö että, 

Suomessa joka toinen tupakoitsija kuolee tupakoinnista aiheutuviin sairauksiin

Joka kolmas syöpä johtuu tupakoinnista.

Joka viidennessä sydänperäisessä kuolemassa tupakka on tärkein riskitekijä.

Tupakkalaki eli Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976) on Suomen lainsäädännössä oleva laki, jonka tarkoituksena on rajoittaa tupakoinnista aiheutuvia terveyshaittoja vähentämällä tupakointia.

Savuton Suomi 2030 -kampanjan mukaan tupakkalain tavoite toteutuu, jos 2030-luvulla alle viisi prosenttia Suomen väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin.

Tupakoinnin on todettu liittyvän yli 24 sairauteen ja sillä on negatiivisia vaikutuksia lähes kaikkiin kehomme elimiin. Keskimäärin tupakoitsijat menettävät 10 elinvuotta tupakan takia. Siihen mahtuu monia menetettyjä syntymäpäiviä, vuosipäiviä ja lomia. Ainoa keino pienentää sairastumisriskiä on lopettaa tupakointi.

Tupakointi aiheuttaa yli 90 % kaikista keuhkosyöpäkuolemista ja kolmasosan kaikista muista syöpäkuolemista. Tupakka lisää riskiä sairastua myös moniin muihin syöpäsairauksiin, mukaan lukien suu- ja kurkkusyöpiin, maha- ja munuaissyöpiin, kohdunkaulansyöpään sekä leukemiaan.

Kaikki edelliset kappaleet on kopioitu netistä eri lähteistä. Tupakoinnin ja tupakkatuotteiden haitat ovat niin kiistattomia, että niitä on turha enempää tässä todistella. Useimmat meistä ovat saaneet syntymälahjana terveen  kehon ja mielen. Erikoisten Asiantuntijoiden mielestä ne ovat niin suuria lahjoja, ettei niitä pitäisi mennä omin toimin pilaamaan. Niin monesta syystä ne voivat mennä pilalle muutenkin. Tupakoinnin aiheuttamista sairauksista voivat joutua kärsimään myös passiivisen tupakoinnin uhrit, erityisesti lapset. Siis henkilöt, jotka eivät tupakoi itse, mutta joutuvat hengittämään tupakansavua. Passiivisen tupakoinnin uhri olin itsekin nelivuotiaaksi saakka.  

Isäni kuoli keuhkoahtaumatautiin 16 vuotta sitten 82-vuotiaana. Hän oli aloittanut tupakoinnin armeija-aikanaan ja piti sitä elämänsä suurimpana virheenä. Ja ihan syystä. Hän tupakoi n. 30 vuotta ja lopetti noin 50 vuoden iässä. Lopettamisen aikaan keuhkoahtaumatauti jo antoi oireita. Silloin sitä ei vielä osattu diagnosoida, hoitamisesta puhumattakaan. Lääkityksen avulla voidaan nykyään ainoastaan oireita helpottaa, mutta sairauden etenemistä ei voida pysäyttää eikä tautia parantaa. Tämän tulin näkemään omin silmin sen yli 30 vuoden aikana, jona sairauden tuottamaa tuskaa koko perhe joutui seuraamaan.

Keuhkoahtaumatauti tappaa hitaasti ja tuskallisesti. Ihminen kuolee lopulta tukehtumalla, kun keuhkorakkulat vähitellen tuhoutuvat. Sen lisäksi voi tulla keuhkojen laajentumaa, sydämen laajentumaa ja sydämen vajaatoimintaa, mitkä huonontavat vointia entisestään. Niin tapahtui isänikin kohdalla. Yli 30 vuoden sairastamisen jälkeen hän nukkui pois käytännössä tukehtumalla, kuten osasi itsekin odottaa, tiesi ja pelkäsi näin lopulta tapahtuvan. 

Luojan kiitos, tupakointi on Suomessa vähenemään päin. Vuonna 2018 yli 20-vuotiaista enää 12% tupakoi päivittäin. Alussa mainitut tupakkalaki ja Savuton Suomi -kampanja ovat varmasti olleet merkittävässä asemassa, jotta tähän tilanteeseen on päästy. 

Vuonna 2007 Suomessa ravintolat olivat parin vuoden siirtymäajan jälkeen siirtyneet savuttomaan aikaan. Ravintoloiden tiloihin piti rakentaa tupakoitsijoita varten oma savuton tila, jonka ilmastointi oli eriytetty muiden tilojen ilmastoinnista siten, ettei savua päässyt kulkeutumaan puhtaisiin tiloihin. Tämä oli merkittävä parannus tupakoimattomien asiakkaiden kannalta sekä henkilökunnan työsuojelun kannalta. 

Monissa taloyhtiöissä asukkaiden tupakointi on kiistanalainen asia. Kenenkään ei pitäisi vastoin tahtoaan altistua tupakansavulle. Erityisesti omassa kodissaan valtaosa meistä arvostaa raitista ilmaa, ja siksi naapurin tupakointi voi helposti kiristää välejä. Tupakkalaissa tupakointi on kielletty asunto-osakeyhtiön yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa. Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä ja järjestyssäännöissä tupakoinnin rajoittamisesta taloyhtiön alueella voidaan sopia. 

Yhä useammat työpaikat ovat jo julistautuneet savuttomiksi. Tupakoitsijoita voidaan kannustaa työpaikalla lopettamaan tukemalla lopettamispäätöstä. Tupakoinnin kieltäminen työpaikalla on yksi keino vähentää tupakointia. Savuton työympäristö suojaa myös tupakoimattomia passiiviselta tupakoinnilta. Ympäristön tupakansavulle altistuminen ja sen ehkäiseminen ovat merkittävä kansanterveydellinen asia. Tupakointi heikentää työntekijöiden työssä jaksamista ja aiheuttaa työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia.

Tupakointi ja tupakoimattomuus asettavat työntekijät työpaikoilla keskenään eriarvoiseen asemaan. On käsittämätöntä, että oman terveytensä pilaamisen hetki monta kertaa päivässä ja työajalla on työnantajien piirissä hiljaisesti hyväksyttyä. Jos vastaavasti kaikki tupakoimattomat työntekijät käyttäisivät saman verran päivässä työaikaa esimerkiksi vaikka raittiin ilman hengittelyyn, taukojumppaan, opiskeluun tai sosiaalisten suhteidensa hoitamiseen, se tuskin saisi työnantajan puolelta hyväksyntää. Tupakoimattomilla voisi myös olla oikeus päättää työpäivänsä päivittäin puolta tuntia aikaisemmin sen ansiosta, etteivät käytä työnantajan maksamaa työaikaa terveytensä pilaamiseen.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat