Kun sarjakuvasta tuli elokuva

Tämä ei ole juttu kaksimielisestä huumorista eikä sitä esittävistä hahmoista, vaan Erikoisen Asiantuntijan mietteitä elokuvasta nimeltä Fingerpori.

Odotukset olivat korkealla kahdestakin syystä: oikeat kriitikot olivat lytänneet elokuvan lähes kautta linjan. Se toimii tavallisesti tavallisen katsojan näkökulmasta päinvastoin – loistoleffa tiedossa. Toinen syy korkealle asetettuun odotukseen perustuu Fingerpori-huumoriin, joka osuu ja uppoaa.

Karannut rakkaus

Elokuva oli jaettu neljään osioon, itsenäiseen tarinaan. Aloitusvuoron oli kaapannut Aulis Homelius, Fingerporin ”kovan onnen ja epäonnisten uutisotsikoiden” kaupunginjohtaja. Kari Väänäsen habitus Auliksena osui nappiin, mutta nauruhermoon ensimmäinen osio ei osunut kunnolla kertaakaan. Auliksen tarinaa kuljetti kotoa karannut rakas vaimo – vaan miten asia mahtoi todellisuudessa ollakaan.

Rakkauden nälkä

Lähihoitaja Krapula-Päivi kulki voimajuomansa avulla rakkaudennälkäisenä silmät, mieli ja syli avoimena. Krapula-Päivin elämä oli kuin toisintoa elokuvasta ”Päiväni murmelina”, kun se toisti samaa surkuhupaisaa poljentoaan. Krapula-Päivin olemus ja elekieli onnistuivat saamaan leveämpää hymyä huulille, mutta montaa naurua ei irronnut. Se kai oli elokuvan tarkoitus? Aloin sitä jo hieman epäillä.

Kaikkivoipa rakkaus

Heimo Vesan ja puolisonsa rakkaus ja kellontarkka lempi olivat kuin viime vuosisadan puolenvälin suomalaisista elokuvista. Noin herttaista ei vaan voi olla. Vaikka anoppi tuli kylään ja jäi Heimon hoiviin, ei tämä lempeä mies antautunut vihan valtaan. Oi, Heimo, kokovartaloalusasussasi. Onko Heimo kaikkien miehekkäiden miesten uusi sankari? Jää nähtäväksi.

Rakkauden kaipuu ilman rakkauden tunnetta

Rivo-Riitan suu ei suodata tekstiä, jota aivovärkki suoltaa. Aivovärkillä lienee Rivo-Riitan tapauksessa suora yhteys alempaan värkkiin, sen tason suoran toiminnan juttua Rivo-Riitta laskettelee. Lempeä se Rivo-Riittakin olisi vailla, vaan suorasukaisuus pelottaa miehet loitolle. Onko Rivo-Riitalla sellainen ymmärrys rakkaudesta, että siihen kuuluu rivous ja mistä hän on tuon oppinsa saanut. Siinä olisikin aineksia omaksi tarinaksi asti.

Rakkaus ja sen kaipuu ja jano yhdistivät nämä neljä erillistä tarinaa yhteen, kuten vuodenkierto Suomessa tekee. Kevät, kesä, syksy ja talvi. Niin erilaiset, mutta osa samaa, kokonaista vuotta. Tässä elokuvan osiot nivoituivat kokonaiseksi tarinaksi yhden ja saman tematiikan avulla.

Elokuva oli ehdottomasti hyvä tuulen juttu. Ilman aiempaa Fingerpori-vitseihin perehtymistä moni vitsi ja kaksimielisyys tosin olisi mennyt ohi viuhahtamalla.

Erikoisen Asiantuntijan mielestä Pertti Jarlan huumori toimii elokuvan katsomisen jälkeen edelleen parhaiten muutaman ruudun sarjakuvissa, mutta elokuvakin kannatti tehdä ja nähdä – jos ei muuten niin suomalaisen elokuvan kannatuksen vuoksi.

Elokuvan tunnarin huumori aukeaa parhaiten, kun on etukäteen tutustunut Pertti Jarlan Fingerpori-huumoriin. Voit kuunnella sen oheisesta linkistä. Härskiysvaroitus!

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat ja Facebook