Äänekkäitä lemmenpuuhia

Eräänä yönä piti Haukkulia viedä kolmatta kertaa ulos. Sillä oli selvästikin kurkussa jotain ylimääräistä, josta se halusi päästä eroon. Fiksuna koirana se tietää, että ruohoa syömällä tämmöisestä vaivasta selviää. Samoin kuin ihminen voi syödä vaikka leipää saadakseen kalanruodon tms. pois kurkustaan. 

Ulkona aamuyöllä seisoskellessa oli hyvä tilaisuus kuunnella ympäristön ääniä. Linnut olivat vielä nukkumassa lukuunottamatta räksiä (räkättirastaita), jotka nyt räksyttävät aina ja kaikkialla.

Sen sijaan lähinaapurin yhteisössä oltiin selvästikin hereillä. Sieltä kuului niin voimakkaita lemmen ääniä, etten ole ikinä kuullut. Tai en voi tarkasti sanoa, mistä siinä oli kysymys ja missä vaiheessa oltiin, ehkä vasta alkavaa ehdottelua ja kosiskelua. Tai sitten oltiin jo itse teossa. 

Päästän lukijat jännityksestä: pihalammen jokakeväinen sammakoiden kokoontuminen oli menossa. Sen seurauksena lampeen ilmestyy pian ämpärikaupalla sammakonkutua. Se häviää siitä muutamassa viikossa joko varisten nokkiin tai pois loikkimalla. Arvelen, että ensin mainittu on suurempi sammakonkudun kuluttaja. Jos kaikista niistä pallopäistä tulisi sammakoita, niin ei tälle tontille ainakaan muuta mahtuisikaan. 

Ja se ääni. Se oli jotain hurinan ja narinan väliltä, mutta ei mitään kurnutusta. Erikoinen ääni, jota en ole kuullut missään muualla. Nyt kun on ollut pitkä ja viileä kevät, sammakonkutu on vähän myöhässä normaalista aikataulustaan. 

Ehdimme jo luulla, ettei sitä lampeen tulekaan tai että sitä on ollut niin vähän, ettei olla sitä huomattu. Mutta ei se huomaamatta jää. Se viivästyttää lammen puhdistusta, joka tehdään alkukesällä. Mutta ei siitä sen enempää, siitä olen postannut jo aikaisemmin useampaan otteeseen. 

Sammakon kurnutusta en ole kuullut koskaan. Kai joku sammakkolaji kurnuttaakin jossain tilanteessa.

”Ruskosammakko on Suomen ja Euroopan laajimmalle levinnyt sammakkoeläinlaji, ja monella seudulla se on myös yleisin. Sitä tavataan koko Suomessa pohjoisin Lappi mukaan luettuna. Runsaimmillaan se on Etelä- ja Keski-Suomessa.

Lisääntymisaikana sammakko kurnuttaa kumeasti. Veden alla kurnuttavan koiraan ääni kuuluu vaimeana.

Hämärä on sammakon aktiivista aikaa, mutta se voi liikkua myös päivänvalossa sateen jälkeen. Myös loppukesällä nuoret yksilöt liikkuvat joskus päiväsaikaan.

Kesällä sammakko liikkuu pääasiassa maalla, mutta keväisin kutuaikaan ne kerääntyvät kutulammikolle ja viettävät vedessä muutaman viikon. Maalla sammakko liikkuu hyppien tai kävellen. Vedessä se ui sammakkomaisesti potkien.”

Lähde: Wikipedia

Kuvat: Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman tekijän lupaa on kielletty.