Aurinko saa ihmeitä aikaan. Monenlaisia, kuten tiedämme. Aurinko on itsessäänkin ihmeellinen, niinkuin koko maailmankaikkeus, mutta ei tarvitse miettiä niinkään pitkälle eikä syvällisiä. Ihmeitä tapahtuu itsellekin.
Niinkuin tänäänkin, kun olen ollut ihmeen ahkera. Ja olen sitä mieltä, että auringonpaiste sai sen aikaan. Aloin jo aamusta puuhailemaan ja vaihdoin muuan muassa keväistä ilmettä keittiöön verhojen ja pöytäliinan avulla.
Sitten aloin väsätä mainiota talvipäivän ruokaa, Moskovan pataa. Tässä linkki Valion sivuille, josta löytyy resepti:
Kun ruoka oli uunissa muhimassa, perunat ja porkkanat kattilassa valmiina odottamassa kiehumaan laittoa ja salaatti tehty, soitin Keskimmäisellemme ja kysyinkö pääseekö T. Sorsakoira kanssani lenkille. Pääsihän se. Vedin nastakengät jalkaan ja lähdimme lenkille. Tuli monta koiratuttua vastaan, ainakin Roni, Lissu, Otso ja sitten kaksi uutta tuttavuutta, joiden nimet eivät nyt vielä jääneet mieleen.
Lenkin jälkeen, kun tulin takaisin kotiin, jo ovelta tulvahti nenääni ihana Moskovan padan tuoksu. Ja eikun syömään saman tien.
Ruokailun jälkeen jatkoin sukkien kutomisen harjoittelua ja samalla kuuntelin äänikirjaa.
Hyvän päivän illalle on vielä luvassa vierailu tyttärentytär Neiti A:n ja perheensä luokse.
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat
Olet ollut ahkera. Ihanan vihreät kevätverhot.
VastaaPoista