torstai 8. syyskuuta 2022

Kaikella on aikansa


Vieraskynäilijämme on pohtinut ajan kulumista.

Ajan käsitettä on vaikea määritellä tarkasti. Erään teorian mukaan aika kuluu hitaammin mitä nopeammin kuljemme. Miten se on mahdollista? Tämä teoria kuuluu suhteellisuuden piiriin. Jos esimerkiksi vietät aikaasi rakkaan ihmisen kanssa, niin aika kuluu nopeammin, mutta jos istut ikävässä paikassa, niin tuntuu, etteivät sekunnit kulu millään.



Länsimaissa ajan kuluminen ja hallitseminen on tarkkaa, päinvastoin kuin Afrikassa tai Lähi-idässä. Siellä päin jos luvataan, että homma on valmis viikon päästä, niin voi tulla yllätyksiä, kun työntekijät saapuvat eri aikoihin työpaikalle. 

Kun maahamme virtasi vuonna 2015 suuria määriä Lähi-idän pakolaisia, oli vaikeuksia noudattaa yhteisiä sovittuja tapaamisia tai kokoontumisia. Heidän kanssaan on voitu sopia tapaamisia ainoastaan parin päivän päähän. Lisäksi täytyy varmistaa samana aamuna, että ovat varmasti tulossa tapaamiseen tai vierailulle. 



Lapsen ajan taju kehittyy koko ajan, kun tapahtumat ja muisti tarkentuvat kehoon. Moni lapsi, joka ei ymmärrä ajan virtaa, käyttää muun muassa älypuhelimen Siri-sovellusta. Esimerkiksi näin. Painetaan pitkään kotinäppäintä ja otetaan yhteyttä Siri palveluun. Siri kysyy: ”Miten voin auttaa?” Lapsi: ”Voisitko hälyttää kymmenen minuutin päästä?” Ja Sirihän auttaa piippaamalla kymmenen minuutin päästä. 

Ajan kulkua voidaan kuvata kahdella tavalla: on alku ja on loppu. Tapahtuu ajan kulkemista eli ajan virtaa. Vuodenaikojen vaihtuessa tapahtumat toistuvat syklissä. Joka vuosi on kesä ja on joulu. 



Olemme luonnonvoimien keskellä sekä niiden armoilla. Heitän sinulle haasteen. Pystytkö elämään ilman allakkaa viikon verran? Ei saa katsoa puhelimesta, mikä viikonpäivä on meneillään. Itse pyrin käsittämään ajan kulumista auringon mukaan esimerkiksi lipputangon varjosta tai talon pylväistä. 

Aika on sodalla ja on aika rauhalla. Siinä toivossa elämme, että Ukrainan sodan kärsimykset loppuisivat jonain kauniina päivänä.

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

4 kommenttia:

  1. Aika, tuo julmuuden ulottuvuus ..näin ikääntyvän näkökulmasta ;) Ajan vahtaaminen on jonkinlainen perusopetus joka meihin väkisellä ajetaan peruskoulussa viimeistään. jokaisen henkilökohtainen aikahan on subjektiivista, toisen elo on nopeampaa, toisen hitaampaa, lopussa odottaa joka tapauksessa kuolema, sinänsä tasa-arvoista. olen laskeskellut että omaan vrk-rytmiin sopisi paremmin 25 tunnin päivä.. .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Maailma, varsinkin teollistunut ja kaupallistunut, pyörii vähän jo liikaakin ajan ympärillä. Jossain Amazonin sademetsissä ei varmaan asukkaat ole kellosta kuulleetkaan. Tai mistäs senkään tietää. Sielläkin varmaan jo internetit ja pelit ja pensselit käytössä.

      Poista
  2. Oli mielenkiintoista lukea pohdintaa ajasta. Itse tässä samalla pohdin, että kyllä kuluvat viikot sukkelaan. Joskus on ollut hetkiä, että minuutitkin tuntuvat pitkiltä. Mutta nyt viikko on perjantaissa ja sehän mukava asia se. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Hyvää viikonloppua myös sinulle. Tulevaa sellaista. Tämä toivotus on vähän myöhässä taas kerran, kun en saa kommentteihin vastattua puhelimella. Välillä täytyy tosiaan ihmetellä, miten sama tunti tai viikko menee eri vauhdilla eri ympäristössä ja eri puuhassa kuin toisessa. Kun tulisikin se aika, ettei tarvisi aina tuijottaa joka asiassa kelloa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!