Kun Stephen King kirjoittaa, Ilkka Rekiaro suomentaa ja Toni Kamula lukee ei voi syntyä kuin todella miellyttävä kuuntelukokemus. Näin kävi nytkin, kun latasin BookBeatista kuunneltavaksi kauhun kuninkaan uunituoreen teoksen nimeltään Myöhemmin (alkup. Later).
Monelta jää luultavasti hyviä tarinoita lukematta, kun Kingin teokset luetaan kuuluvaksi kauhugenreen. Tarinat ovat mielestäni kuitenkin paljon enemmän kuin "pelkkä" kauhutarina. Kuten tässäkin kirjassa, monissa on kehyskertomuksena kertojaminän kasvutarina.
King luo myös vertaansa vailla olevia henkilöhahmoja, jotka elävöityvät inhimillisiksi nerokkaiden ajatuskuljetuksien ja dialogien kautta. Monissa tarinoissa on mukana myös ajankohtaisia ilmiöitä, kuten tässäkin - mutta en kerro mitä jottei juoni paljastu. Kirjan nimelläkin on tarinassa oma paikkansa.
Useimmissa tarinoissa hyvä ja paha, luonnollinen ja yliluonnollinen asettuvat vastakkain, niin tälläkin kertaa. Joskus pahis saa otteen hyviksestä ja päähenkilöillekin käy huonosti. Hyvä osoittautuukin yllättäen pahaksi ja pääsee niskan päälle, mutta useimmiten lopussa hyville käy hyvin ja pahat saavat palkkansa.
Tässä kirjassa lähtöasetelmana on Jamien ja hänen yksinhuoltajaäitinsä tarkoin varjelema salaisuus: Jamie näkee kuolleita henkilöitä ja pystyy keskustelemaan heidän kanssaan. Kuolleissa on tarinassa se hyvä puoli, että kun heiltä kysytään, he kertovat aina totuuden. Kun yksi väärä henkilö saa tietää tästä Jamien ominaisuudesta käynnistyy vauhdikkaiden tapahtumien ketju, kuin juna, jonka kyydissä on pakko pysyä. Ja kuten niin monesti aiemminkin, loppumetreillä lukija tai kuuntelija kokee aikamoisen yllätyksen - minä ainakin.
Annan tarinalle, suomentajalle ja lukijalle kaikille täydet viisi tähteä ⭐⭐⭐⭐⭐. Ja suosittelen tarinaa kenelle tahansa jännityskertomuksista pitävälle luettavaksi - tämä tarina ei vie yöunia!
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!