maanantai 4. huhtikuuta 2022

Älykäs huominen


Älykäs huominen. Miten tekoäly ja digitalisaatio muuttavat maailmaa? Gaudeamus 2021.

Teos on neljäs osa Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa yhteistyössä suunnitellussa Tiedekulmapokkari-sarjassa, joka tarjoilee tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla. (Gaudeamus).

Mihin kaikkeen koneoppiminen soveltuu? Voiko tekoäly korvata taiteilijan tai opettajan? Miten aivomme pärjäävät tietotulvassa?

Tekoäly ei enää ole tieteiskuvitelmaa vaan saumaton osa digitaalista arkeamme. Teknologinen kehitys muuttaa maailmaa, mutta sen takana on aina ihminen päätöksineen ja päämäärineen. (Takakansitekstistä).

Pokkarissa eturivin tutkijat, pääosin Helsingin yliopistosta kertovat tekoälyn ja digiteknologian luonteesta, vaikutuksista ja mahdollisuuksista. Kirjassa pohditaan muun muassa tulevaisuuden liikkumistapoja ja sitä, miten tekoäly voi auttaa turvaamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Oma arvioni tästä kirjasta jää aika pintapuoliseksi, koska a) yhdellä lukemisella siinä oli asioita, joista en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä ja b) siinä oli asioita jotka eivät kiinnostaneet minua yhtään. 

Ihminen on kuitenkin oppiva eläin. Joskus vuosia sitten kävi erään työhön liittyvän kirjan kanssa niin, että luin sen kolmeen kertaan. Ensimmäisellä kerralla en ymmärtänyt siitä paljoakaan, kuten en tästäkään kirjasta. Toisella kerralla sain siitä jo paljonkin hyödyllistä tietoa irti. Kolmannella kerralla sitä lueskellessa ajattelin, että jopas on simppeli ja lapsellinen kirja, suorastaan ”boooooring”. Nykyään en viitsi ottaa sitä enää edes käteeni, vai olenko jo heittänyt kenties kokonaan pois. 

Siihen tulokseen päädyin jo kirjan alkusivuilla, että on turhaa pelätä, että robotit ja muut tekoälyvehkeet ottaisivat yhteiskunnassa vallan ja niskalenkin ihmisestä. Se on tieteiselokuvien ja muun viihteen esittelemää hömppää. Niin ei voi tapahtua. Nykyiset tekoälymenetelmät pystyvät automatisoimaan vain yhden kapean osa-alueen kerrallaan. Tekoälyllä ei ole ihmiselle ominaista arviointikykyä eikä luovuutta. Eikä myöskään vuosisatojen mittaista kokemusta erilaisista asioista ja tapahtumista, kuten ihmisellä, mikä voisi vaikuttaa päätöksentekoon.

Tai eihän sitäkään voi ihan varmaksi tietää ennen kuin nähdään, mihin tämä kaikki johtaa. Kun lentokone aikoinaan keksittiin, joku viisas totesi välittömästi, että ei tule yleistymään tuollaisen kulkuvälineen käyttö. Ja kuinkas sitten kävikään?

Tarkoitus on luoda järjestelmiä, jotka tukevat ihmisen toimintaa, mutta eivät korvaa ihmistä. Tekoälyä voidaan hyödyntää muun muassa tukemaan lääkärin työtä, mutta se ei koskaan korvaa lääkäriä kokonaan. Tai monia autojen hallintaa helpottavia järjestelmiä, kuten törmäysvaroittimet ja liikennemerkkien tunnistimet tai kaistavahdit.

Ehkä mielenkiintoisin osuus koko kirjassa oli sen lopussa oleva aivotutkija Minna Huotilaisen teksti. 

Aikaisemminkin olemme postanneet tänne Minna Huotilaisen kirjoittamasta kirjasta. Alla linkki: 

Uuden ajan muistikirj

Omien arvailujeni mukaan tekoälyä käytetään jo nyt paljon enemmän kuin tiedämmekään. Esimerkkinä sairauskuluvakuutus, johon lähetän silloin tällöin pienempiä ja välillä isompia korvaushakemuksia. Pienistä (ehkä alle 50€, esim. lääkeostot) tulee päätös ja korvaus muutamassa päivässä, joskus jopa seuraavana päivänä. Ne päätökset tehdään varmaankin kokonaan koneellisesti. Sehän on helppoa. Lääkkeiden hinnat ovat aika lailla samoja kaikissa apteekeissa. Vielä kun samaan lääkkeeseen on sama asiakas hakenut ja saanut korvausta ennenkin. Tekoäly saattaa osata jopa laskea, että ostos on tehty kohtuullisen ajan kuluttua edellisestä.

Isompia korvauspäätöksiä joutuu joskus odottamaan viikkokaupalla, joskus parikin kuukautta. Ja pariinkin kertaan olen joutunut kyselemään saman korvauksen perään. Nämä ovat joutuneet mitä ilmeisimmin korvauskäsittelijän kynsiin. Summa ei ehkä ole ollut täsmälleen sama kuin joku aikaisempi ja se on selvästi suurempi kuin pienet lääkeostot. Tällöin on ollut kyse lääkärinpalkkioista. Ne ovat tekoälylle hankalampia. 


Kuva: Gaudeamus Oy, kansi: Ville Karppanen

Ei kaupallista yhteistyötä. 

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

 

1 kommentti:

  1. Teknologian kehitys tulee johtamaan siihen että ihmiset vapautuvat lähes kokonaan sellaisita töistä joita kutsutaan ruumiilliseksi työksi. Siksi ihmisten pitäisikin alkaa keskittyä henkiseen kasvuun, ja alkaa valmistaa konkretiana esim yksilöityjä esineitä jos haluaa tehdä sitä ruumiillista.
    Kansalaispalkka tulee jossain vaiheessa ja siihen päälle saa sit tehdä rahaa jos huvittaa. Taiteet tulevat kasvamaan tekemisen muotona, ihmisillä on viimei aikaa keksittyä käyttämään päätään eikä tarvitse rtunnella ruumistaan paskaksi eläkeikään mennessä. Koska myös eliajanodotte pitenee niin tekemistä pitää olla.
    Kun its sain asiani siihen kuntoon että pystyin vain olemaan niin olen alkanut suoltamaan tekstiksi sitä kaikkea mitä olen oppinut, huomioinut ja ajatellut. Minulle sopii hyvin tk-eläkeläisenä tämä loputon vapaa-aika kun kuitenkin tuotankokoajajn tekstiä nettiin, kaikkien saataville.
    Jos haluat lukea niin tässä linkki postaukseen Elämän tarkoitus. Niitä on kolme, postauksia siis joissa kerron kuinka aloin etsimään elämän tarkoitusta ja löysin oman elämäni tarkoituksen. Sellaista;)
    https://sushuokailee.blogspot.com/2020/12/elaman-tarkoitus-osa-1-vastoinkaymisia.html

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!