tiistai 22. maaliskuuta 2022

Uuden ajan muistikirja


Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen ovat yhdessä kirjoittaneet Uuden ajan muistikirjan. Otava 2020.

Huotilainen on arvostettu aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori sekä palkittu tieteellisen tiedon kansantajuistaja. Leeni Peltonen on kokenut toimittaja ja tietokirjailija. Aikaisemminkin he ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan nimeltään Tunne aivosi.

Leeni Peltosen tunnetuin aikaisempi teos on Valvomo - kuinka uneton oppi nukkumaan. Huotilainen on kirjoittanut useita kirjoja aivoista ja niiden toiminnasta. Uusin teos on nimeltään Uni ja unettomuus: näe nukkuminen uusin silmin.

Tämä Uuden ajan muistikirja keskittyy muistin toimimiseen ja toimimattomuuteen. Siinäkin kerrotaan paljon aivojen toiminnasta ja kuinka aivoja ja muistia tulisi huoltaa, jotta muisti säilyisi mahdollisimman toimivana läpi elämän.

Muisti kytkeytyy eniten oppimiseen sekä tiedon tallentamiseen ja uudelleen käyttöön palauttamiseen. Tärkeää on myös pystyä unohtamaan. 

Stressi vaikuttaa muistiin ja oppimiseen. Ja toisaalta miellyttävät ja mukavat kokemukset ja tunnelma vaikuttaa oppimiseen ja muistamiseen. Stressi on aikamoinen muistin tuholainen ja yhteisössä se on kaiken lisäksi tarttuvaa yksilöstä toiseen.

Stressin lisäksi muistia heikentää alkoholi, väsymys, uupumus, jännitys, kivut, lääkitykset, uniongelmat, masennus ja puutokset aistien toiminnassa. Alkoholin käytön riskirajat ovat ikääntyneellä alhaisemmat kuin nuoremmalla, koska ikääntyessä kehon rasva- ja nestekoostumus muuttuu. Palamisnopeus heikkenee ja alkoholi kuormittaa maksaa enemmän. Sillä on suurempi vaikutus keskushermostoon kuin nuorempana.

Muistin säilymisessä auttaa kehon ja mielen aktiivinen käyttäminen ja mieluummin vielä yhtä aikaa. Esimerkiksi tanssiminen ja musiikin harrastaminen joko itse soittamalla tai laulamalla tai pelkästään kuuntelemalla ovat parhaita keinoja aivojen kunnosta huolehtimisessa. Myös erilaiset kortti- ja lautapelit ovat hyviä keinoja, koska niissä on mukana sosiaalinen kanssakäyminen, joka on hyväksi aivoille. Kaikenlainen liikkuminen ja esimerkiksi vieraiden kielten opetteleminen tekevät aivoille hyvää ja niiden tekemiseen ei kukaan ole liian vanha.

Liikunnassakin sellaiset lajit, joihin liittyy sosiaalinen kanssakäyminen, esimerkiksi tanssiminen ja pallopelit,  ovat parempia kuin yksikseen käveleminen tai kuntosalilla yksin ahertaminen.

Kirjassa kerrotaan myös yleisimmistä muistisairauksista, niiden toteamisesta, yleisyydestä, hoitamisesta ja ennen kaikkea ennalta ehkäisystä. Jotkut muistisairaudet kulkevat suvuissa, eli taipumus niihin on perinnöllistä, mutta sairauden ilmaantumista voi silti ehkäistä tai siirtää myöhemmäksi terveillä elämäntavoilla.

Viime vuosina on tullut luettua kasapäin kirjoja, jotka liittyvät aivojen toimintaan, muistiin, stressiin, uupumiseen ja unettomuushäiriöihin. Tämä kirja oli yksi parhaista ja eniten tietoa sisältävistä ja taas kerran sellainen, jonka voisi vaikka lukea uudestaankin. Siitäkin huolimatta, että siinä oli paljon ennestään tuttujakin asioita.

Kuvat: Adlibris

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin kopioiminen tai muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.


2 kommenttia:

  1. Varmasti mielenkiintoinen ja informatiivinen kirja. Minua kiinnostaisi nimenomaan aivojen toiminta. Tiedän ennestään muistin toiminnan perusasiat, ja minulle oli uutta tuo vuorovaikutuksellinen liikkuminen eikä yksin puurtaminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Tässä kirjassa kerrotaan juurikin aivojen toiminnasta. Ja yksi tavallista hyödyllisempi liikuntalaji on suunnistus, koska siinä joutuu liikkuessaan tekemään aivotyötä. Vaikka onhan se ehkä vähemmän sosiaalista kuin esimerkiksi tanssi. Mutta omat hyvät puolensa molemmissa. Ja tässä valossa kävelypalaverit olisivat mainioita verrattuna Teams-palaveriin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!