torstai 9. syyskuuta 2021

Pitkästä aikaa ihmisten ilmoilla


Ensimmäistä kertaa noin puoleentoista vuoteen kävimme Isännän kanssa yleisötapahtumassa. Kyllä tässä ajassa jo alkaa selvästi metsittymään ja mökkihöperöitymään. Tulee entistä enemmän introvertiksi ja nauttii vaan omasta rauhasta. Kivaa on ollut olla kotona rauhassa poisluettuna töissä käyminen sekä kaupassa, kirjastossa ja (hammas)lääkärissä käyminen. Tai siis niissäkin käyminen on kivaa, mutta sitä voi vähemmän tehdä kotona. Niin ja kampaajalla sekä postissa ja rautakaupassa. Jokaisella käynnillä kasvomaski tiukasti naamalla. 

Tämän päiväisellä (7.9.) reissulla ei nähty edes yhtään kasvomaskin käyttäjää. No, se olikin ulkoilmatapahtuma. Oli ihan outoa pitkästä aikaa mennä katsomaan urheilutapahtumaa, jonne väkeä valui joka suunnasta, liikenne puuroutui hetkittäin ja ”portinvartijalla” näkyi kasvot, kun ei ollut maskia hänelläkään. Ja ihmisiä oli niin kuin muurahaisia. Kaikki olivat nousseet koloistaan ja lähteneet kentälle.



Isäntä on perillä pesäpallon hienouksista paljon paremmin kuin minä, koska on pelannutkin sitä ihan tositarkoituksella (=kilpasarjoissa). Niinpä hänen tietämyksensä on ihan eri tasolla kuin minun, mutta olen oppinut siinä sivussa paljon. Tulipa nuorempana seukkausaikoina istuttua katsomossa jokunenkin kerta, kun Isäntä oli pelaamassa.

Pesäpallo on hieno laji. Siinä tarvitaan nopeutta, voimaa, ketteryyttä, älyä, tilannetajua ja tietysti sääntöjen ja erityisesti monimutkaisen taktiikan ymmärtämistä. Lyödään tahallaan laittomia tai syötetään vääriä syöttöjä, tehdään omalle joukkueelle paloja tahallaan tai pudotetaan kopiksi saatu pallo tahallaan. Kaikella on merkityksensä eikä kaikki ole aina tahallista. Joskus tapahtuu oikeitakin epäonnistumisia.

Myös ”teollisuusvakoilua” harjoitetaan, eli ollaan hyvin selvillä vastassa olevan joukkueen vahvuuksista ja heikkouksista sekä ryhmänä että yksilöinä. Ja käytetään sitä sumeilematta hyväksi. 

Sisäpelissä asetetaan lyöntijärjestys sen mukaisesti minkä tyyppisiä lyöntejä kukin on taitava lyömään. Esimerkiksi pomppulyöntiä harva osaa. Tai ensimmäiseksi lyöjäksi asetetaan kaikista nopein juoksija, joka etenee nopeasti kentällä. Erikoisosaajia on myös niin sanotuissa jokerilyöjissä joita voidaan käyttää tarvittaessa tilanteen mukaan. Ulkopelissä takakentän koppariksi valikoituu pelaajia, joilla on hirmuinen heittokäsi. Voivat jopa heittää pallon takakentältä suoraan lukkarin räpylään.



Tiistaina 7.9. kävimme Kouvolassa katsomassa Kouvolan Pallonlyöjien ja Vimpelin Vedon toista Superpesiksen välieräottelua. Olipa jännä ja viihdyttävä peli. Edellisen voitti KPL Vimpelissä ja tämänkertaisen Vimpeli voitti Kouvolassa. Kolmesta voitosta voittaja pääsee loppuotteluun. Tänään 9.9. on kolmas välieräottelu Vimpelissä ja seuraava lauantaina 11.9. Kouvolassa. Jos vielä yksi peli tarvitaan, niin se on sitten sunnuntaina Vimpelissä. Toinen loppuottelija on jo selvillä, se on Manse Tampereelta.

Pelin merkkikielestä ei ota pirukaan selvää. Ainakaan asiaa vähemmän tunteva katsoja ja jolla ei itsellään ole kokemusta pelaamisesta eikä ole niin hyvin sisällä pelin ytimessä. On monenväristä viuhkaa, erivärisiä rukkasia ja kepakoita ja käsien asentoja. Viuhkaa käyttää pelinjohtaja. Silläkin voi olla merkitystä, onko viuhka oikeassa vai vasemmassa kädessä ja osoittaako hän sillä ylös vai alaspäin. Ja missä asennossa toinen käsi on. 

Tässä pelissä vierailevan joukkueen pelinjohtaja (ylläolevassa kuvassa sinitakkinen herrahenkilö)  sai tuomarilta keltaisen kortin, kun poltti kääminsä ja paiskasi viuhkan käsistään kentälle. Laji on herrasmiesten laji, siellä ei pahemmin soiteta suuta toisille pelaajille eikä haistatella tuomarille. Kortti nousee hyvin vähästä. Yleisökään ei yleensä huutele rumia vastustajajoukkueen pelaajille, kuten usein jalkapallo -otteluissa kuulee tapahtuvan. 

Monilla pallopeleillä on oma fanittajakuntansa. Joskus pitäisi mennä katsomaan välillä jotain ihan muuta lajia. Esimerkiksi korista tai lentopalloa en ole monestikaan käynyt katsomassa. 

Muokattu: Pelit näkyvät Ruutu+:lla, ilman selostusta. Kenttäkuulutukset kuuluu. Kuvaaminen tapahtuu koko ajan kotipesän takaa niin sanotulla fanikameralla. Mutta on sekin parempi, kuin että ei näkisi koko peliä missään. 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat.

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin kopioiminen tai muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

 




4 kommenttia:

  1. Pinnat sinulle. En ymmärtänyt ennen tämän lukemista pesäpallosta yhtikäs mitään ja pakko tunnustaa, etten tullut postaustasi lukemalla hullua hurskaammaksi, mutta jostain syystä koin tämän lukemisen erittäin viihdyttävänä.
    Mukavaa illan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Mukava kuulla, että postaus oli viihdyttävä. Harmi kuitenkin, ettei tietoisuus lajista kuitenkaan lisääntynyt. Jos mahdollista, niin käypä joskus paikan päällä katsomassa joku hyvätasoinen peli. Tämä kausi alkaa pian olla paketissa, mutta ensi kesänä on taas uudet pelit. Ensi viikolla on miesten Superpesiksen loppuottelut.

      Poista
  2. Niin tulihan se tervetulopaketti postista, lippu Alpo Jaakolan patsaspuistoon, mutta eihän se enää ole auki, oli vain elokuun loppuun saakka, no keväällä sitten mennään. siellä en ole koskaan käynytkään. Toinen ylläri on kuntosalille 1x, sinne ei mennä, riittää kun käymme kävelyllä marjareissujen lisäksi. Kolmas ylläri on uimahalliin 1x, isäntä ei lähde,joten mä käytän sen 6kk.sisällä, se varmaan on elämys, kun en koskaan täällä ole käynyt uimahallissa. Neljäs ylläri on Taidetaloon liput, sinne voidaan mennä. Niin ja oli siinä vielä muistivihko ja mustekynä, tarpeellisia kun paperia ja kynää saa aina ehtiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No aika monipuolisen tervetulopaketin se kaupunki pisti tulemaan, tosi mukavaa! Pääsette heti hyödyntämään ja tutustumaan tarjontaan. Mukavaa viikonloppua!

      Poista

Kiitos kommentistasi!