lauantai 30. tammikuuta 2021

Tyhmä kuolee nuorempana

 



Heti alkuun täytyy painottaa, että postaus perustuu Tiede-lehden artikkeliin ja postauksen raflaava otsikko on yksi väliotsikko suoraan kyseisestä artikkelista. Ajatus perustuu suureen tilastolliseen aineistoon eikä tarkoita sitä, että kaikki ennen aikojaan kuolleet olisivat tyhmempiä kuin muut. 


Peritty älykkyys selittää ihmisen elämänkulkua paremmin kuin sosiaaliluokka. 

Älykkyys vaikuttaa monella tavalla siihen, miten ihminen pärjää elämässä ja kuinka pitkään hän pysyy elossa. 

Keskimääräistä alhaisempi lapsuuden älykkyysosamäärä ennustaa viidenneksen suurempaa riskiä kuolla ennen 76 vuoden ikää. Tähän tulokseen on päätynyt Edinburghin yliopiston psykologian professori Ian Deary 2000-luvun alkupuolella.

Matala älykkyysosamäärä ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älykkäämmät ihmiset ovat myös paremmin suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan psykologian professori Markus Jokela tutkii älykkyyden vaikutusta sairastavuuteen ja kuolleisuuteen.




Miksi älykkyys ja odotettavissa oleva elinikä kulkevat käsi kädessä? 

1. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen työhön, jonka seurauksena pystytään hankkimaan asunto turvalliselta asuinalueelta ja käyttämään yksityisiä lääkäripalveluita. Oppineempi ystäväpiiri kannustaa nauttimaan terveellisempää ravintoa ja liikkumaan enemmän. Myös alkoholi nautitaan miedompana.

2. Koko elämä on älykkyystesti. Teemme jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat terveyteemme. Otanko ranskanperunoita vai kasviksia? Lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäät valitsevat keskimäärin paremmin ja niin ollen elävät pidempään. 

3. Äly on vain ilmentymä hermoston ja samalla koko elimistön toiminnasta. Jos tietoinen päättely sujuu hyvin, hermoston voi olettaa suoriutuvan hyvin koko elimistön ohjauksesta. Esimerkiksi keuhkojen heikko toiminta johtaa suurempaan sairausriskiin. Älykkyystestit voivat toimia samalla tavalla hermoston toiminnan mittarina.

Jokelan mukaan älyn ja eliniän yhteys on kiistaton, mutta miten se välittyy? Onko eniten vaikutusta sosioekonomisella asemalla (kohta 1), älykkäillä valinnoilla (kohta 2) vai älyn vaikutuksella hermoston toimintaan (kohta 3)? Markus Jokelan mielestä eniten vaikutusta on viimeksi mainitulla. Itse olisin ajatellut, että suurin merkitys on kohdalla 2. 

Mitä sinä ajattelet tästä?

Lähde: Tiede-lehti nro 2/2020

Kuvat: Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.




5 kommenttia:

  1. Itse henk.koht. en usko tiedemiesten, professoreitten ynm. tutkijoitten
    tilastoihin tai väittämiin, että älykkäät ihmiset eläisivät kauemmin, tai muuten eläisivät pidempään, eivät jäisi vaikka auton alle. Onko ne älykkäitä ne jotka menevät heikoille jäille esim. tänäkin talvena aika moni hukkui, entä juhannus, surullista luettavaa, minä joka olen aika tyhmä omasta mielestä, koulussa en oppinut muuta kuin kirjoittamaan, (onneksi)ei tyhmyyteni johtunut minusta, vaan kotioloista, halu oli ammattikouluun mennä, mutta ei ollut mahdollisuuksia.Elämässäni on ollut läheltä piti tilanteita ettei jäänyt junan alle, auto-onnettomuus, hukkuminen, siinä ei ole mitään tekemistä tyhmyyden tai viisauden kanssa, uskon että Jumala minut varjeli silloin. Tiedemiesten ja proferssoreitten pitäisi tulla ensin tyhmiksi että heistä tulisi viisaita, he esim. tutkii kuuta ja maailman kaikkeutta, ja kaloja, jos löytäisivät niistä maailman synnyn ja ihmisen olemassa olon, kun Raamattu sanoo vastauksen selvästi."kehuessaan viisaita olevansa, he ovat tyhmiksi tulleet" "jos joku teidän joukossanne luulee olevansa viisas tässä maailmassa,
    tulkoon hän tyhmäksi, että hänestä tulisi viisas"(otteet Raamatusta).
    Meidän nuo vanhukset jotka lähentelee osa sataa vuotta(5kpl)eivät ole voineet käydä koulua, kuin ehkä 2-4 vuotta, 2 sotaa, eikä koulua käyty niin pitkään kuin nyt, ammattikouluihin pääsi rikkaat lapset, kuitenkin heistä tuli kunnon kansalaisia, tehden sellaista työtä mitä ei moni pysty tekemään, kuten karjan kasvatus, heinän teko, metsästys,viljelys,metsätyöt, se on ollut arvokasta, se on opittu kantapään kautta ja omilta vanhemmilta, ei koulun penkillä.
    Ihmisiä kuolee ennenaikaisesti huonon elämän tavan vuoksi, alkoholi,tupakka,huumeet, jokaiselle on määrättu kuolinpäivä ennenkuin synnyimmekään, mutta noilla aineilla ihminen jouduttaa omaa kuolemaansa, ennen kuin se oikeasti olisi.
    Minun puolestani tutkikoot avaruutta tai kaloja, mistä ikinä eivät tule löytämään totuutta.
    Tyhmät pistävät miljoonia kuun ja avaruuden tutkimiseen, kun maapallolla miljoonia ihmisiä kuolee nälkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiito kommentistasi. Hyviä näkökulmia. Tuo raha ja sen tarve eivät kovin hyvin aina kohtaa maapallolla. Johonkin toisarvoisen tuntuiseen tosiaan laitetaan mielettömiä summia, kun toisaalla ihmisillä ei ole ruokaa eikä perushygieniaa ja niin edelleen. Tuo Raamatun lausekin on suurta viisautta. Samasta kirjastahan on sekin, että heikkoudessa piilee vahvuus. Vai miten se menikään. Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  2. Mielenkiintoisia tutkimuksia. Kyllähän se kaikki kaiketi ihmiskehossa ja mielessä lähtee aivoista ja hermostosta. En ole kuitenkaan aivan varma.Mukavaa lauantai iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Juu kyllä mielenkiintoisia johtopäätöksiä on tehty. Voihan siinä olla perääkin esimerkiksi sen osalta, minkälaisia valintoja tekee, lähteekö ohittamaan rekkaa vai ei. Ja onko sekään sitten älykkyydestä aina kiinni. Hyvää alkavaa viikkoa sinulle!

      Poista
  3. Kiinnostava juttu. Minun (yksinkertaisen ihmisen) mottoni on, että "kaikki vaikuttaa kaikkeen".

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!