Löytyihän lopulta se haastavakin geokätkö keskustasta paikallisen nähtävyyden liepeiltä. Torilla oli markkinat ja niistä huolimatta onnistuimme etsiskelemään kätköä keskeiseltä paikalta muina miehinä, naisina ja koirina. Nähtävyyden ympärillä hääräämisemme näytti asiaa tuntemattoman silmään ehkä normaalilta turistin hyörimiseltä. Ja enintään siltähän geokätkön etsimisen pitääkin näyttää. Mieluummin se ei saisi olla näkyvää ollenkaan. Se voi joskus olla melko ”haasteellista” missä tahansa vilkkaalla paikalla, esimerkiksi Helsingin keskustassa.
Paikallinen alkuasukas tunnisti meidät geokätköilijöiksi ja hiippaili viereen rupattelemaan aiheesta. Oli tämän miekkosen ansiota, että edes löysimme koko kätkön. Ilman häntä olisimme luovuttaneet aikaisemmin. Toisen geokätkön kävimme iltapäivällä hakemassa paikallisen raviradan kupeesta.
Geokätköillessä oppii kaikenlaista uutta, kun törmää erilaisiin esineisiin ja paikkoihin, joita on sitten kuukletettava. Sirkkelin olen nähnyt ja kuullut ihan livenä ja raamisaha-sanankin kuullut, mutta en ole nähnyt. Allaolevassa kuvassa on raamisaha, kehyssaha eli kehäsaha. Se on puuntyöstökone, jolla on perinteisesti sahattu tukkeja teollisesti. Kehäsahan syrjäyttivät vannesaha ja sirkkelisaha.
Lähde: Wikipedia
Raamisaha ei liity mökkeilyyn mitenkään, mutta tällä kertaa se liittyi geokätköilyyn. Kuva ei anna oikeutta koneen koolle. Käytännössä se on noin kolme metriä korkea. Ainakin tämä nyt nähty tapaus. Ehkä niitäkin on ollut eri korkuisia. No, ehkä ei kuitenkaan. Sahattavat puut ovat kuitenkin samankokoisia. Nyt joku kokenut puuntyöstökoneasiantuntija menee sijoiltaan tällaisesta tietämättömyydestä. Mutta ihan syntakeettomana tätä nyt vaan tässä "pekuloin".
Se lintu, jota edellisessä postauksessa ihmettelin, oli sitten ilmeisesti kuikka. Arvauksiahan oli muitakin. Illalla sitä aiemmassa postauksessa kuvailtua ”ammumista” kuului taas ja heti perään kuikan ääntelyä samasta suunnasta ja etäisyydeltä. Niin että ehkä se sitten oli se sama kuikka.
Suomen Luonnon päivä ja niinsanotut venetsialaiset samana päivänä sopivat huonosti yhteen. Järvenpoukamassa kokoontuneet kurjet eivät tykänneet, vaan nousivat ilmaan samaa tahtia ilotulitusrakettien kanssa. Mieluummin kuuntelisin tätä mykistävää hiljaisuutta, kuikan ammumista ja kurkien ääntelyä kuin ilotulitusrakettien pauketta, jota jatkui useampana ”sarjana” puolisen tuntia.
Säät olivat tällä mökkirupeamalla tiistai-illasta sunnuntaiaamuun mitä parhaimmat. Meille uusi ja Lomarenkaan luokituksen mukaan **** tähden mökki oli parempi kuin mikään aikaisempi. Varsinkin sijainti sekä "isossa kuvassa" että vähän pienemmässä miellyttivät kovasti. Tämä on monelta osin vielä sopivampi meille kuin pari edellistä ja myös se paratiisinomainen paikka, jossa olemme useamman vuoden mittaan ainakin neljä kertaa aikaisemmin viettäneet lomaa. Ainahan näissä vuokramökeissä on pientä toivomisen varaa esim. siisteyden suhteen, kun vertaa omaan kotiinsa.
Tähän mökkiin olisin ehkä toivonut enemmän niin sanottua naisen käden jälkeä viihtyisyyden lisäämiseksi. Muilla mökeillä on ollut kirjoja ja lehtiä, yhdellä mökillä jopa DVD-elokuvia lukuisa määrä. Yhtään ei niistä katsottu, mutta joku muu voi tykätä kovastikin elokuvista. Voihan olla, että nekin on koronan vuoksi poistettu hygieniasyistä. Ja ainahan kaikki irtotavara tuppaa tuollaisissa paikoissa saamaan jalkoja allensa.
Sen vuoksi ymmärrän hyvin, jos omistaja ei halua pitää mökissä mitään koriste-esineitä tai tauluja. Toisaalta, ne voisivat ihan hyvin olla niin typerän näköisiä, ettei niitä kukaan huolisi mukaansa. :D
Ihan niin hyvä ei vuokramökin varustelun kuitenkaan tarvitse olla, että siellä olisi tekohampaat ja jalkasilsavoide valmiina odottamassa, eikä myöskään isännän vanhoja vihkiraamattuja, vaikka hotellihuoneen vakiovarustukseen ilmeisesti Raamattu kuuluukin.
Lue kertomus tekohampaista ja jalkasilsavoiteesta alla olevasta aiemmasta postauksesta
https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/10/mokkipaivakirja.html
Sunnuntaiaamuna piti mennä taas elämässä eteenpäin, suorittaa mökin loppusiivous ja pakata omat tavarat mukaansa. Tähän mökkiin palaamme aivan varmasti viimeistään vuoden kuluttua.
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Kansallisarkisto. Kuvien ja tekstin käyttäminen ilman lupaa on kielletty. Ei kaupallista yhteistyötä.
Mahdolliset kommentit pyydetään kirjoittamaan postauksen lopussa olevaan kenttään, jotta ne ovat kaikkien lukijoiden nähtävillä.
Geokätkeily vaikuttaa mielenkiintoiselta puuhalta. Pitäisi ottaa selvää, onko sitä näilläkin tienoin. Teillä on käynyt hyvä tuuri mökkien kanssa, koska kaikki ovat olleet viihtyisiä ja kivoja. Hyvää viikonloppua sinne!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Hyvän mökin löytääkseen täytyy seuloa ehdokkaita aika paljon. Se vaatii vähän vaivaa, mutta on sen arvoista. Ainakin melkein joka vuosi olemme päätyneet (Etelä-)Savoon. Siellä on mökkeily aina onnistunut kaikin puolin parhaiten. Sehän onkin suosittua mökkialuetta monen muunkin mielestä. Jostain syystä läntinen osa maasta ei nappaa ollenkaan samalla tavalla. Ja me ollaan sentään aika monella vuokramökillä käyty. Kyllä sen parissa päivässä huomaa, mihn kannattaa tulla uudestaan.
PoistaGeokätköily on mukava harrastus, siihen kannattaa kyllä tutustua tarkemmin. Netistä löytyy runsaasti tietoa. Kätköjä on joka puolella Suomea, sinunkin kotisi lähellä on varmasti useampiakin. Minulle riittää Haukkulin kanssa "assistenttina" (lue: seuralaisena) mukana kulkeminen, mutta kyllä minäkin osallistun etsintään. Kätköjä on helppoja ja siten vähän tylsiäkin, mutta sitten on sellaisia, joiden löytämiseen tarvitaan jonkun "jujun" selvittäminen. Tai sellaisia, joissa yhden löytäminen antaa vinkin seuraavasta kätköstä. Ynnä muuta. Ja kätköilyhän on maailmanlaajuinen harrastus. Mekin ollaan lomamatkoilla etsitty ja löydetty kätköjä lähes kaikista maista joissa olemme käyneet. Oman kotimme lähellä on myös kätkö näköetäisyydellä. Kyllä siellä porukkaa näkyy käyvän. Kätköjä voi tietysti tehdä myös itse. Sellaisenkin voi tehdä, johon laittaa jonkun pienen esineen, jonka seuraava löytäjä voi halutessaan ottaa sen mukaan ja viedä seuraavan kätköön. Näin esineen laittaja voi seurata nettisovelluksesta, missä esine liikkuu. Jos en ihan väärin muista, niin Isäntä löysi kerran tällaisen esineen, otti sen mukaansa ja me vietiin se jonnekin ulkomaille. Nettisovelluksella pääsee alkuun mutta enemmän apua on gps-laitteesta, joka näyttää tarkemmin kätkön sijainnin. Tarkoitushan ei ole haravoida mitään puolen hehtaarin metsää, vaan päästä suht koht lähelle ja keksiä annetuista vihjeistä kätkön sijainti.