Irti turpeesta!

Suomessa sataa enemmän vettä kuin haihtuu. Siksi täällä on niin paljon soita. Ennen kuin vesi saapuu järveen ja mökkirannalle, se suodattuu suon kautta. Suot ovat Suomen suurin vesienpuhdistamo.

Suot esiintyvät meillä Suomessa lähes aina altaissa, jotka syntyvät maamme muotojen johtaessa vettä tiettyihin maaston kohtiin, tiivistää Itä-Suomen yliopiston tutkija Teemu Tahvanainen. Lähes kaikki vesi liikkuu soiden kautta jossain vaiheessa kiertoaan.

Osa soista saa ravinteikkaan vetensä valumana ympäröiviltä alueilta tai pohjaveden purkautuessa soille. Soiden tärkeä rooli on sitoa suossa virtaavasta vedestä ravinteita ja kiintoaineita. Suot toimivat siis ikäänkuin luonnon munuaisina. Suodattuminen on monimutkainen prosessi, jossa vesi liikkuu sekä pysty- että vaakasuunnassa suon eri kerroksissa. Suon pintakasvusto pidättää osan ravinteista ja sitoo hiiltä myös yhteyttämällä suoraan ilmasta.

Soiden ojitus muuttaa veden liikettä ja huuhtoo suolta ravinteita ojaverkostoon ja muuttaa pohjaveden virtausreittejä. Suolta lähtee liikkeelle orgaanista hiiltä, joka ei ole käyttökelpoista vesieliöille ja bakteereille. Tämä vaikuttaa järvien tilaan ja siten kaikkien meidän hyvinvointiimme sekä luonnon monimuotoisuuteen. Soilta puroihin huuhtoutuva kiintoaines heikentää erityisesti taimenille arvokkaita lisääntymisalueita. Orgaaninen aines muodostaa mökkirannoille kertyvää turvelietettä.

Kun suolle perustetaan turpeenkaivuualue, suo ojitetaan ja kasvillisuuskerros poistetaan. Tämä tarkoittaa suon alkueräisen luonnon tuhoamista. Turpeenkaivuun seuraukset näkyvät rehevöitymisenä, humushaittoina ja taimenen elinympäristöjen kärsimisenä. Erityistä huolta aiheuttaa kasvuturve, jonka keruu suuntautuu luonnontilaisille soille. Kasvuturpeeksi kelpaa vain maatumaton pintaturve.

Turpeenpoltosta aiheutuu enemmän päästöjä kuin kivihiilen poltosta. Turpeenpoltto aiheuttaa noin 12 prosenttia Suomen ilmastoa lämmittävistä päästöistä. Kivihiilestä ja maakaasusta maksetaan Suomessa hiilidioksidiveroa, mutta turpeen käyttöä tuetaan alhaisemmalla verotuksella. Tätä perustellaan polttolaitostekniikan vaatimuksilla.

Soita ojitettiin ahkerasti menneinä vuosikymmeninä metsätalouden ja muun hyötyajattelun nimissä. Nykyisin tämä jo laajalti myönnetään erehdykseksi. Aiheutettujen vahinkojen korjaaminen edellyttää soidensuojelun voimakasta lisäämistä sekä soiden vesitalouden laajaa ennallistamista. Soiden hiilivarastojen kartuttamista ja monimuotoisuuden lisäämistä tulisi edistää.

Hallituksen tavoitteena on turpeen energiakäytön puolittaminen. Lämmityspolttoaineiden verotus nousee ja se koskee ja koskettaa erityisesti energiaturpeen alhaisempaa verotusta. Kunnalliset energiayhtiöt joutuvat tekemään muutoksia lämpökattiloihinsa. Verotuksen kiristäminen aiheuttaa turpeen käytön ja siten turpeentuotannon vähentymistä ja samalla tuhansia ihmisiä Keski- ja Pohjois-Suomessa jää ilman työtä.

Allekirjoita kansalaisaloite irtiturpeesta.fi.

Lähde: Luonnonsuojelija-lehti 3/2020, Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti, sll.fi ja yle.fi
Ei kaupalllista yhteistyötä.
Kuvat: Luonnonsuojelija-lehden kansikuva/sll.fi ja Pixabay

Mahdolliset kommentit pyydetään kirjoittamaan postauksen lopussa olevaan kenttään, jotta ne ovat kaikkien lukijoiden nähtävillä.