Päivityspyyntö

Nyt pitää saada tilaa uusille tiedoille. Poistaa kaikki vanhaksi menneet tallennukset ja päivittää osittain vanhentuneet tiedostot tähän hetkeen. Tuhota lopullisesti kaikki tarpeeton ja käyttökelvoton data ja vapauttaa tilaa tarpeelliselle informaatiolle.

En keksi yhtään käyttökohdetta tiedolle, että Kolumbus löysi Amerikan vuonna 1492 ja matkusti löytökohteeseen kolmen laivan voimin: Nina, Pinta ja Santa Maria. Kauhean käyttökelpoista ei ole muistaa Etelä-Amerikan maiden pääkaupunkeja ja sitä faktaa, että Brasiliassa puhutaan portugalia, muissa saman maanosan maissa espanjaa.

Panaman kanava avattiin vuonna 1914 ja Suomen ensimmäinen rautatie yleiselle liikenteelle 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välille. Vasco da Gama totesi löytäneensä meritien Intiaan, kun laiva tömähti Kalikutin rantaan vuonna 1498 ja ruuti keksittiin Kiinassa 800-luvulla.

On kyllä kiinnostavaa tietää, etteivät pöllön silmät liiku ja että sen pää kääntyy molempiin suuntiin 270 astetta. Järvet eivät talvella jäädy umpijäähän, koska +4 asteinen vesi painavimpana painuu pohjaan. Mutta mihin tätä tietoa voi tänä päivänä hyödyntää jollei nyt satu olemaan järven pohjassa talvehtiva rupisammakko.

Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila pysyy +10 asteen yläpuolella. Helleraja ylittyy +25 asteessa. Avaruudessa päästään liki absoluuttista nollapistettä, -273,15 celsiusastetta, joka on yhtä kuin 0 kelviniä. Nykyään minulle riittää tieto siitä, paistaako aurinko ja sataako lunta vai vettä.

Näillä tiedoilla ei pärjää. Ei paljon ilahduta muisto ”Meidän äiti tietää kaiken” eikä tv:n tietokilpailut houkuta osallistumaan. Siellä menisi kuitenkin paniikkiin eikä muistaisi yhtään mitään ja munaisi itsensä lopullisesti. Sitä paitsi – kaikki edellä mainittu tieto löytyy kätevästi ja helposti muutaman klikkauksen päästä. Kotisohvalla sentään pääsee joskus yllättämään kotiväen tietämällä Haluatko miljonääriksi -visailun alkupään kysymyksiin oikean vastauksen.


Mutta nämä tiedotpa on tallennettu vedenkestävällä ja tiedonpoistosuojatulla musteella aivolokeroon, jossa ne pysyvät hamaan Alzheimeriin asti. Uusi tieto liukuu pois kuin vesi vastavahatun auton katolta. Ei pysy muistissa internetin ihmeelliset salat tai edes tuoreet pin-koodit saatikka kenenkään uuden tuttavuuden nimi puhelinnumerosta puhumattakaan.

Siitäpä tulee mieleen että mitä enää pitää muistaa, kun kaikki tieto löytyy ”jostain”. Mutta entäpä jos ei muista miten sinne jonnekin pääsee.

Sitä on sitten pikkuhiljaa out kaikesta. Ensin ei tohdi pyytää apua ja sitten kun kysymisen kynnys on ylitetty, niin ei osaa kysyä, koska ei ymmärrä koko asiaa. Ja lopuksi ei enää muista mitä oli alun perin kysymässä. Sitten voikin vähin äänin poistua paikalta vaikka ratkomaan vanhanaikaisia sanaristikoita, joissa vinkkisana Kamu tarkoittaa Okkoa eikä Oonaa tai laulaja Tapio Karia eikä Juhaa.

Ennen vanhaan muistamattomat mummot ja unohtelevat ukit saivat elää tutuissa ympyröissä perhepiirissä omalla lavitsallaan mökin perukoilla. Mummo oli pikkuisen höperö, mutta ei se ketään tai mitään haitannut.

Tulevaisuudessa muistinsa menettänyt mamma ja dementoitunut pappa lähtee hoivakotiin hortoilemaan uusiin ympyröihin täysin hukassa olevana. Melkein toivon, että omalla kohdalla kävisi niin onnekkaasti että luoja korjaisi kypsän viljan ennekuin Mr. Alzheimer asettuu taloksi.

Niin, sanotaan ettemme käytä kuin 10% aivojemme kapasiteetista. Onko se kaikki uusi tieto jossain välimuistissa siellä 90% -puoliskolla ja peruskoulun puolella opitut asiat edustaa sitä 10% käytettyä osuutta. Ne vanhat tiedot kun tuntuvat tulevan yhtä sukkelasti ulos kuin pikatilauksena tehty verkkokauppaostos.

Kertaus on opintojen äiti – sanoo vanha sananlasku. Nyt vaan tuntuu, ettei ”Hauki on kala” – tankkaus edelleenkään toimi. Mitä sitten voisi asialle tehdä? Heittäytyäkö uusvanha-avuttomaksi ja myöntää koko karu totuus vai hakeutuako näyttämötaiteen pikakurssille, jotta osaisi vetää tilanteisiin sopivan roolin päälle ettei tarvitsisi tietämättömyyttään paljastaa.