Uni on ihmisen elämän parasta aikaa. Todellista laatuaikaa. Se on yhtä tärkeää kuin syöminen, juominen ja liikkuminen. Rotilla tehdyillä kokeilla saatiin tulokseksi, että rem-unen estäminen neljän viikon ajalta johti eläinten kuolemaan. Luultavasti niiden vastustuskyky romahti ja suolistobakteerit pääsivät elimistössä valloilleen.
Ihmisen aivot kehittyvät ensimmäisen kahden vuoden aikana voimakkaasti juuri nukkuessa. Vauvaa ei saisi herättää kesken unien. Kahden ja puolen vuoden iässä on käännekohta. Sen jälkeen nukkumisen tarkoituksena on vain ylläpitää aivojen toimintakuntoa, ei enää rakentaa niitä. Ylläpidon tarkoitus on korjata pieniä vaurioita ja puhdistaa aivoja päivän aikana kertyneistä kuona-aineista.
Ihmisen unen tarve ei ole muuttunut miksikään sitten luolahenkilöaikojen. Silloin käytiin nukkumaan auringon laskiessa ja herättiin auringon noustessa. Stressin aiheet olivat silloin toisenlaiset. Piti olla varuillaan, ettei tullut peto ja syönyt suihinsa. Taistele tai pakene -reaktioon piti olla valmius. No, jokapäiväinen leipä piti silloinkin hommata jostain ja saattoi se olla vähän työläämmän urakan takana kuin nykyisin.
Suomessa nukutaan vähemmän kesäaikana, kun valoa on enemmän ja siten melatoniinin eritys on heikompaa. Kesän aikana tapahtuu eniten ja tuhoisimpia liikenneonnettomuuksia johtuen juuri unen vähäisyydestä, vaikka ajokelit ovat huomattavasti paremmat kuin talviaikaan. Unen puutteella on ollut vaikutusta myös Excon Valdez -öljytankkerin karilleajoon maaliskuussa vuonna 1989 Alaskan rannikolla ja avaruussukkula Challengerin tuhoon tammikuussa 1986.
Krooninen unenpuute kerryttää haitallista viskeraalirasvaa sisäelinten ympärille ja sillä on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, dementiaan, diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, metaboliseen oireyhtymään ja jopa syöpiin. Stressin pahenemisesta ja uupumisesta puhumattakaan.
Ihmisen unen tarve ei ole muuttunut miksikään sitten luolahenkilöaikojen. Silloin käytiin nukkumaan auringon laskiessa ja herättiin auringon noustessa. Stressin aiheet olivat silloin toisenlaiset. Piti olla varuillaan, ettei tullut peto ja syönyt suihinsa. Taistele tai pakene -reaktioon piti olla valmius. No, jokapäiväinen leipä piti silloinkin hommata jostain ja saattoi se olla vähän työläämmän urakan takana kuin nykyisin.
Suomessa nukutaan vähemmän kesäaikana, kun valoa on enemmän ja siten melatoniinin eritys on heikompaa. Kesän aikana tapahtuu eniten ja tuhoisimpia liikenneonnettomuuksia johtuen juuri unen vähäisyydestä, vaikka ajokelit ovat huomattavasti paremmat kuin talviaikaan. Unen puutteella on ollut vaikutusta myös Excon Valdez -öljytankkerin karilleajoon maaliskuussa vuonna 1989 Alaskan rannikolla ja avaruussukkula Challengerin tuhoon tammikuussa 1986.
Krooninen unenpuute kerryttää haitallista viskeraalirasvaa sisäelinten ympärille ja sillä on yhteys sydän- ja verisuonitauteihin, dementiaan, diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen, metaboliseen oireyhtymään ja jopa syöpiin. Stressin pahenemisesta ja uupumisesta puhumattakaan.
Unihygieniasta ja terveellisistä elämäntavoista puhutaan aina uniongelmien yhteydessä, eikä suotta.
Pimennetty ja hiljainen huone, mukava sänky, puhtaat lakanat, sopiva ravitsemustilanne, sopivasti liikuntaa, ei liian raskasta liikuntaa, ei liikaa kahvia iltapäivällä ja illalla, ei alkoholia, nukkumaan meno ja herääminen aina samaan aikaan, ei liikaa sinistä valoa illalla, huolet kirjattuna paperille jne jne.
Kaiken tuon kun pystyisikin joka päivä toteuttamaan. Yrityksistä huolimatta se uni ei aina tule jos vaikka herää aamuyöllä klo 4 ja alkaa odottamaan aamua ja vilkuilemaan kelloa. Ja miettimään keskeneräisiä työasioita.
En itse silti lähtisi valoa sytyttämään ja kirjaa lukemaan. Silloinhan varsinkin aivot virkistyy valon vaikutuksesta ja melatoniinin tuotanto lakkaa. Käyn tarvittaessa vain ”nenän puuteroimassa” pimeässä vessassa, juon lasillisen kylmää vettä ja teen rauhoittavia hengitysharjoituksia. Tarvittaessa otan särkylääkettä kipuihin. Jostain luin, että kannattaa pitää silmiä auki ja yrittää olla nukahtamatta. Siihen kun tylsistyy, niin uni tulee. Tätä en ole vielä kokeillutkaan.
Ohessa linkki Anna-lehden artikkeliin, jonka linkki löytyy toisesta blogista. http://www.arcticsensitivity.fi/
Lähde: Tiede-lehti nro 10/2020, Suomen Kuvalehti nro 39. Ei kaupallista yhteistyötä.
Kuvien ja tekstin käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Mahdolliset kommentit pyydetään kirjoittamaan alla olevaan kenttään, jotta ne ovat kaikkien lukijoiden nähtävillä.
Aikoinani kärsin kovastikin aamuyön ahdistusvalvomisesta. Lääkäri suositteli nukkumaan silloin kun nukuttaa. Nousin ylös aamukolmelta, nukahdin uudestaan kuuden aikoihin. Kieltämättä tuntui rankalta nousta töihin seitsemältä, mutta iltapäivänokosilla univaje yleensä paikkautui. Tällä mentiin muutama vuosi, toimi hyvin, nyt nukun taas kokonaisia öitä. Ehkä juju oli siinä, ettei nukkumista tarvinut stressata.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Toimivan ohjeen taisit saada lääkäriltäsi. Tuollaista ei moni tulekaan ajatelleeksi. Varsinkin, jos iltapäivänokosten ottaminen onnistuu, niin mikäpä siinä. Hyvä kuulla, että nukut jo aremmin. Mukavaa loppuviikkoa!
PoistaOivallinen juttu unesta. Kunpa etenkin nuoret ymmärtäisivät sen tärkeyden. Ja muutkin. Liian vähäinen uni on jo uusi kansantauti.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista