maanantai 20. helmikuuta 2023

Kyllä lähtee, kun oikein tahtoo

 

2/3 kutomistani junasukista, kolmas pari valmistui näiden jälkeen

Olen aina ollut enemmän virkkaaja kuin kutoja. Jo lapsena virkkasin barbinukeilleni vaatteita. Nuorena aikuisena kudoinkin, mutta muistelen, että aina se tyssäsi johonkin vastoinkäymiseen ja vaikeuteen kulloisenkin tekeleen kanssa.

Käsitöiden ja muiden askarointien teko on minulla hyvinkin kausittaista. Joitakin vuosia sitten innostuin pitkästä aikaa virkkaamaan. Se lähti liikkeelle innosta kokeilla mattojen virkkausta kuteista. Tulin sitten virkanneeksi yhtä ja toista.

Aikaansaannoksiani voit kurkata tästä:

Virkkuukoukku

Ensimmäisen lapsenlapsen Neiti A:n syntymän myötä mielessäni alkoi kehkeytyä kuva kutovasta mummusta. Jonkin aikaa idea sai kehittyä, kunnes kaivelin esiin ohjeen suosituista junasukista. Useitakin junasukkien ohjeita löytyy helposti googlettamalla. Syntyikin sitten kohtuuhelposti kolme paria made by mummu -junasukkia.

Ennen sukkia kudoin harjoitustyönä itselleni pipon: 

Jostain se on aloitettava.


Novita Hygge Wool -lanka värinä mustikkamaito


Yhden pipon ja kolmen sukkaparin kokemuksella kysyin perheemme whatsapp-ryhmässä, onko kellään tarvetta esimerkiksi pipolle. Esikoinen toivoi tupsullista hygge-pipoa, jonka kudoin hänelle Novitan Hygge Wool -langasta. Pipo onnistui hienosti ja on jo käytössä tilaajalla. Kuopus tilasi samanlaisen pipon tupsuttomana vaaleansinisenä. Tilaus vastaanotettu, lanka hakusessa.

Kuopus tilasi myös virkatun maton omaan keittiöönsä. Tilasin malliin jo langat Lankavalta, mutta lankapaketti on vasta tulossa "jossain" postin lakosta johtuen.




Neiti A:lle kudoin merinovillaisen tupsupipon helmineuleella. Sain hyvän vinkin lankakaupasta tupsujen kiinnittämistä varten. Turkistupsuissa on pieni kuminauhalenkki valmiina, joilla tupsut voi kiinnittää (ja helposti irrottaa pipon pesun ajaksi) pipoon pipon sisäpuolelle ommelluiden pienten litteiden nappien avulla. Ylläolevassa kuvassa pipo näyttää siniseltä, vaikka oikeasti väri on vaaleanpunainen. 



Yllättäen ja pyytämättä kudoin Kuopukselle lyhytvartiset kotisukat Novitan Runo -langasta. Lopputulos on liukuvärjätyn oloinen.

Seuraavaksi on tulossa tilaustyönä kypärämyssy Neiti A:lle. Ja yllätyskutomisia myös. Kävin nimittäin äsken hakemassa inspiraatioita varten hieman kirjoja kirjastosta (vain viisi kirjaa näin alkuun 😁). Vaikka netti on pullollaan ohjeita, paperinen ohje eli kirja on aina kirja. Ja pienelle kutoessa valmista syntyy nopeasti eikä valmistuvan työn paino rasita kutojaa! 

Löysin myös Facebookista inspiroivan ja kannustavan Neuloosi-ryhmän, johon liityin.


Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

4 kommenttia:

  1. Oletpa saanut kauniin villityksen, kauniita ovat saavutukset käsitöittesi saralla. Voi, kunpa minäkin osaisin harrastaa tuota omanlaistaan mindfulnessia. Kivaa alkanutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista! Kyllä tämä on ollut sellaista ahertamista - kutomista ja purkamista! Nyt alkaa sujua jo vähän paremmin!
      Tekeillä on nyt Neiti A:lle kypärämyssy.

      Poista
  2. Voi, kuinka söpösiä suloisuuksia siellä valmistuu pikku prinsessalle!

    Muistan , kun lapset oli pieniä niin tyttären barbeilla riitti vaatteita. Tuli meinaa urakalla virkattua vaikka minkälaista vaatetta. Ja tuli kyllä lapsille tehtyä vaatteitakin. Jotenkin tuo taito on ruostunut minulle!

    Mukavaa laskiaistiistaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!
      Kyllä näitä neulomuksia on mukava tehdä pienelle prinsessalla. Syntyy valmista melko nopeasti, vaikka kutomisessa on edelleen haastetta!

      Poista

Kiitos kommentistasi!