Vähennä muovin syömistä

Muovi oli aikanaan hieno keksintö, mutta nykyään se on muodostunut riesaksi monella tavalla. Sitä on löydetty mikrokokoisena ihmisen verenkierrosta, jopa istukasta. Ulosteista puhumattakaan. Mikromuovia on löytynyt jopa vauvojen ulostenäytteistä. Vauvat saavat sitä elimistöönsä tuttipullosta ja muista muoviastioista syödessään. 

Verenkierrossa mikromuovit voivat tarttua punasolujen ulkokalvoihin ja rajoittaa niiden kykyä kuljettaa happea. Pienimmät hiukkaset ovat kooltaan vain 0,0007 millimetriä.

WWF:n taannoisen raportin mukaan mikromuovia päätyy ihmisen elimistöön jopa viisi grammaa viikossa. Pääasialliset lähteet ovat ruoka ja juomavesi, sekä hana- että pullovesi. Suomessa hanavesi on vielä kohtalaisen puhdasta, mutta noin miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle se valmistetaan järvivedestä, johon päätyy mikromuovia muun muassa yleisimmästä roskasta, tupakantumpeista. Valtavat määrät elintarvikkeita on lisäksi pakattu muovipakkauksiin, joista väistämättä irtoaa muovihiukkasia elintarvikkeisiin.

Miten voisi itse vähentää muovin käyttöä ja edelleen sen valmistusta? 

Kauppaostoksia tehdessä voi välttää muoviin pakattujen elintarvikkeiden ostamista. Palvelutiskiltä ostettavan lihan tai kalan voi pyytää pakattavaksi paperiin muovirasian tai -pussin sijasta. Hedelmien ja vihannesten pakkaamiseen voi käyttää kestokassia. Kaupan muovikassien sijasta ostosreissulla voi käyttää omaa kangaskassia, koria, reppua tai muuta vastaavaa.

Kertakäyttömuovia voi vähentää luopumalla muovipilleistä (jotka ovatkin jo kiellettyjä), kertakäyttöaterimista ja vähentämällä take away -aterioiden ostamista, koska niiden pakkaamisessa käytetään usein muovia. Kahvimukiin voi jättää kannen ottamatta. 

Keittiöön voi hankkia lasipurkkeja muovisten sijaan. Kulhoissa, kauhoissa ja muissa keittiövälineissä voi suosia metallisia tai puisia muovisten sijaan. Tämä ei muuten tiedä hyvää Tupperware-tuotteiden tulevaisuudelle. Vieläköhän niitä 20 vuoden kuluttua myydään? Meilläkin on niitä kymmenittäin ja osa on turhia, valitettavasti. 

Hygieniatuotteissa voi valita muovittomampia vaihtoehtoja. Nestesaippuan tilalle paperiin pakattua palasaippuaa ja nestemäisen shampoon tilalle palashampoota. Esimerkiksi Dermoshopissa on myynnissä ihanaa palashampoota. Palasaippuaa olen ostanut marketin hyllystä. Niitäkin on vaikka minkälaisia ja ihanan tuoksuisia. Itse ainakin uskon, että palasaippuasta menee vähemmän ympäristöä kuormittavia aineita viemäriin kuin nestesaippuasta, jota tulee helposti hölvättyä ihan liikaa. Ja nestesaippuakin voi sisältää mikromuovia. Kosmetiikkatuotteet voivat sisältää mikromuovia. Esimerkiksi hammastahnat ja huulipunat sekä kuorintavoiteet voivat sisältää sitä. Sertifioitu luonnonkosmetiikka on muovitonta.

Monet tekstiilit sisältävät muovista valmistettuja keinokuituja, jotka sisältävät muovia, kuten esimerkiksi polyesteriä, joka on käytännössä melkein pelkkää muovia. Pesussa vaatteista irtoaa mikromuovihiukkasia. Fleece on materiaaleista kaikkein pahin siinä suhteessa. Vaatteiden suhteen kannattaa suosia luonnonmateriaaleja, kuten puuvillaa, villaa ja pellavaa.

Vältä roskaamista ja kierrätä muoviroskat. Muovin kierrättäminen on tehokas tapa vähentää muovin määrää. Muovin kerääminen erilleen sekajätteestä vähentää sekajätteen määrää. Sekajäte on työläämmin käsiteltävää jätteenkäsittelylaitoksella ja niin ollen sekajäteastian tyhjennys on kallista. Meillä yksi tyhjennyskerta maksaa yli kymmenen euroa.

Jo pitkään on omakotialueellamme kerätty erikseen sekajäte ja energiajäte. Jälkimmäiseen on voinut laittaa kaiken poltettavaksi kelpaavan, myös muovijätteet. Parin vuoden kuluttua jätteiden keräily ja kierrätys tulevat muuttumaan siten, että energiajäteastian tilalle tulee muovin kierrätysastia. Sekajäteastia säilyy, mutta sinne laitetaan jatkossa nekin jätteet, jotka eivät mene kartonkien keräykseen eivätkä muovin keräykseen. Sekajätteen määrä saattaa siis kasvaa hiukan, mutta jätteiden erottelu jäteasemalla ei luultavasti muutu ainakaan vaikeammaksi. 

Paperisten sanomalehtien tilaaminen lopetettiin jo kauan sitten ja postilaatikossa on tarra ”Ei mainosjakelua”. En tiedä, mistä jäädään paitsi, mutta paperinkeräyslaatikkoa ei ole sen jälkeen tarvinnut tyhjentää. Ennen keräyspaperia varten oli ihan oma roskapönttö, joka tyhjennettiin asukasyhdistyksen toimittamana keräyksenä joka toisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina. Muovin kanssa tällä asialla ei sinällään ole tekemistä. 

Meillä on biojätteet kompostoitu jo kolme vuotta ympäri vuoden. Energiajätteen määrää on vähennetty keräämällä kartongit ja muovit erikseen jo tontilla ja ne viedään Prisman takapihalla oleviin puristimiin samalla kun käydään kaupassa. Ei ihan viikottain, mutta parin-kolmen viikon välein. Muovijätteet kerätään ulkovajassa olevaan isoon jätesäkkiin ja kartongit litistetään pienempään kassiin kodinhoitohuoneeseen. Kartonkikeräykseen tulee vähemmän mitään, mikä voisi alkaa haisemaan, niin sitä voi pitää sisätiloissakin. Muoviroskiinkaan ei saa mitään likaista muovia laittaa. 

Näillä toimilla on voitu harventaa jäteastioiden tyhjennysvälejä ja niin ollen säästää selvää rahaa aika paljonkin vuoden mittaan. Jätehuoltoyhtiö nosti astioiden tyhjennyshintoja aika voimakkaasti polttoaineen hinnan nousun vuoksi. Täytyy kompensoida sitä sillä, että molempien jäteastioiden tyhjennysvälejä voisi harventaa vielä lisääkin. 

Näiden lisäksi tietysti viedään erilliseen keräykseen pantilliset pullot, metallit, lasit, käytetyt paristot, loisteputket, muut ongelmajätteet ja käytöstä poistetut sähkölaitteet. Sekajätettä kertyykin tällä hetkellä aivan minimaalisen vähän, astian tyhjennysväli on kahdeksan viikkoa ja kerrallaan siellä on se kahdeksan pientä, vajaata roskapussia sekä muutama koirankakkapussi. 

Juuri äsken luin Helsingin Sanomien yleisönosastolta kahden ympäristöalan asiantuntijan kirjoituksesta, että myös autoilu lisää muovipäästöjä. Ehkä muullakin tavalla, mutta kirjoituksessa kerrottiin, että nastarenkaat kuluttavat tiemerkintöjä, josta syntyy mikromuovia ilmaan ja kadun pintaan. 

Kuvat: Pixabay

Lähteet: Tiede-lehti 6/2022/ Miina Viljasen artikkeli, hs.fi, yle.fi ja WWF.fi.

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.