Kyllä ihminen on onnekas, kun hänellä on lähellään ihmisiä, joita voi kutsua ystävikseen. Tunnen itse suurta kiitollisuutta kaikista ystävistäni. Osa on kulkenut mukana vain kappaleen matkaa - eikä se vähennä ystävyyden arvoa tai merkitystä. Kaikki ystävyydet eivät syystä tai toisesta ole ikuisia.
Parhaita asioita ystävyydessä on keskinäinen luottamus ja asioiden jakaminen, aito läsnäolo ja välittäminen. Joskus, kun on vaikeaa, ajatuskin ystävästä helpottaa.
Ystävien kesken jaetaan ilot ja surut, lähes koko elämäntarina on ystävän tiedossa. On helppo palata asioihin, kun toinen tietää itsestä oikeastaan ihan kaiken. Ystävän kanssa iloitaan onnistumisista, itketään murheita yhdessä ja joskus jauhetaan samoja asioita, kunnes ne on loppuun märehditty.
Ystävä tukee toista tämän valinnoissa ja päätöksissä, vaikka itse voisi toimia toisin. Yhdessä mietitään mikä olisi parasta vallitsevassa tilanteessa, mutta jokainen tekee itse omat päätöksensä ja myös omat virheensä. Ystävä ei tuomitse.
Ystävä ei pidä itseään toista parempana mistään näkökulmasta katsottuna. Ystävät eivät arvota ystävyyttä toisen varallisuuden, koulutuksen, ammatin perusteella. Ystävä on se, joka ihminen on riisuttuna kaikesta ulkoisesta statuksesta ja juuri sellaisena arvokas ja hyväksytty.
Ystävien välinen keittiöpsykologia perustuu kokemuksiin, tuntumaan, uskomuksiin ja oletuksiin. Se ei koskaan voi korvata ammattilaisten tarjoamaa terapiaa, jos sellaiselle on tarvetta, mutta pitää meitä järjissämme ja tolkun ihmisinä elämän polkua kulkiessamme.
Kun puhuu ääneen, asiat järjestyvät omassa päässäkin. Samalla, kun puhuu ystävälle, puhuu myös itselleen ääneen asioita. Jolloin ne myös kuulee itse ja puheääni resonoi puhujan kehossa.
Jörn Donner lausui aikanaan legendaariset sanat "Lukeminen kannattaa aina" ja tämäkin on totta, mutta saman voi sanoa puhumisesta. Turvallisen ihmisen kanssa puhuminen kannattaa aina. Asiat eivät patoudu omaan mieleen ja kasva järjestäytymättömäksi möykyksi.
Viime viikkoina, kun olen sairastellut ja ollut peloissani, ystävät ovat olleet suurena tukena oman perheen lisäksi. Yksin olisi ollut paljon, paljon raskaampaa. Tämä tuki on ollut kultaakin arvokkaampaa. "Mitä kuuluu?" "Miten voit?" Jaksatko lähteä kahville?" tai ❤-viesti ovat lohduttaneet ja auttaneet jaksamaan. Ne kertovat, etten ole yksin ja joku välittää.
Ystävät eivät nimittäin unohda silloin, kun toisella on vaikeaa!
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat
Muutettuamme uusiin maisemiin, tutustuin moneen ikäisiini naishenkilöihin,
VastaaPoistajoiden kanssa kesällä käydään marjastamassa, ja nähdään vapaaehtoisessa duunissa ja sitten muutenkin srk.n tapahtumissa,
kun on saman henkisiä ihmisiä, kylä reissuja on muutama ollut, minulla on hyvä tilanne ystävien suhteen, kotiseudulla on sit toiset ystävät joita näen kerran vuodessa, viime vuosina olenkin löytänyt entisiä koulukavereita, on mukava aina soitella kuulumisia, kun välimatkat on pitkiä.
se on paljolti itsestä kiinni miten hakeutuu ihmisten pariin ja haluaa tutustua, kaikista ei tule sellaisia henk.koht.ystäviä, en ihan kaikkea ystäville kerro, minulla ei ole ollut sellaista tarvetta kertoa, tai en vain jaksa menneitä aisioita kertoa, yksinkertaisesti en ole mikään kova puhumaan, mielluummin kuuntelen ja kommentoin.
Kiitos kommentistasi. Mukavaa alkavaa viikkoa!
Poista