Paikallisesta pizzeriasta pidimme tapanamme silloin tällöin hakea pizzaa. Aika yleinen tapa varmaan. Otin aina gluteenittoman pohjan ja omavalintaisen täytteen. Siihen on täytynyt varautua, ettei pizza ihan satavarmasti ole täysin gluteenitonta, koska samoissa tiloissa valmistetaan ja samassa uunissa paistetaan gluteenia sisältäviä pizzoja. Silloin gluteeniton pizzani kontaminoituu, eli "saastuu" vehnäjauhosta, jota on runsaasti muissa pizzoissa ja ehkä irtonaisena reunoissa niiden pinnalla. Varsinkin, jos käytetään kiertoilmauunia, jolloin kuuma ilma kiertää uunissa. Tosin pizzaa ei pitäisi paistaa kiertoilmalla, koska silloin se kuivuu liikaa.
Paikalla kantapizzeriassa on yleensä aina ollut yrittäjä itse, joka on tähän saakka osannut pyöräyttää minulle sellaisen pizzan, etten ole saanut siitä ainakaan oireita. Kunnes sitten eräällä kerralla sain. Tämä vakituinen pizzakokkini ei ollut silloin sitä tekemässä. Niinpä sitten päätin kokeilla pitkästä aikaa, saisiko sen pizzan tehtyä itse ja luotettavasti gluteenittomana. No saihan sen ja parempaakin siitä tuli kuin ketjupizzerian tuotteesta. Harkitsen jo puolitosissani, että perustan gluteenittoman kotipizzerian, kun seuraava yleinen ravintolapäivä koittaa.
En ole vuosiin tehnyt pizzaa itse ja etsinkin netistä ohjeita parhaan pizzapohjan tekemiseen. Nythän on julkaistu pizzakirjoja ja muutenkin kohkattu pizzan tekemisestä ja pizzauuneista. En ehtinyt nostattaa taikinaa jääkaapissa 48-72 tuntia, mutta reilusti yhden kellonympäryksen ja lisäksi muutaman tunnin huoneenlämmössä. Pohjataikinan tein pussin kyljessä olleen ohjeen mukaan. Tryffelioliiviöljyä (ei ollut pussin ohjeessa) en löytänyt kaupasta, mutta sitruunalla ja yrteillä maustettua öljyä löysin ja sitä laitoin taikinaan lorauksen. Siitä tulikin pohjataikinaan jännä, vähän simaa muistuttava maku. Simalta maistuva pizzapohja! Hyvä idea jollekin pizzanpyörittäjälle vappusesonkiin! Saa käyttää vapaasti.
Tomaattikastikkeen tein itse tölkillisestä kuorittuja tomaatteja. Soseutin ne sauvasekoittimella ja lisäsin mustapippuria, valkosipulijauhetta ja ripauksen suolaa ja sokeria. Tilkka sitä sitruuna-yrtti-oliiviöljyä tuli kastikkeeseenkin. Yhden ohjeen mukaan tomaattikastike pitää keittää ja toisen ohjeen mukaan ei missään tapauksessa saa keittää. No en sitten keittänyt.
Sitten se täyte. Siihen tuli kebab-lihaa, paprikaa, sipulia, aurajuustomurua ja sitten joko kinkkua tai pekonia riippuen siitä millä päällä satun olemaan, tai ei kumpaakaan. Pizzeriassa sipuli on aina jostain syystä punasipulia. Ilmeisesti siksi, että se näkyy paremmin, että siinä on sipulia ja onhan punasipuli vähän miedomman makuista kuin tavallinen keltasipuli. No meillä sattui olemaan keltasipulia ja salottisipulia, joten käytin jälkimmäistä.
Eli omaan pizzaan tuli siis kebab-lihaa, paprikaa, salottisipulia, gourmet-pekonia, aurajuustomurua ja pinnalle vielä cheddar-juustoraastetta. Juustoja lukuun ottamatta paistoin täytteitä vähän aikaa pannulla, koska kypsä sipuli ja kypsä pekoni ovat minusta miellyttävämpiä kuin raa'at ja uunissa ne eivät välttämättä kypsy tarpeeksi. Salottisipuli pizzassa olikin hyvä valinta.
Sitten paistoin pizzaa uunissa ihan alimmalla tasolla 275 C asteessa noin 15 minuuttia ja laitoin vielä hetkeksi sen ihan ylimmälle tasolle.
Valmiissa pizzassa tuntui hetken häivähdyksenä se ”siman” maku ja muutenkin lopputulos oli mehevää ja parempaa kuin ketjupizzerian tuote. Pohjakin oli mukavan ohut ja rapea. Ensi kerralla teen taikinan jo keskiviikon-torstain maissa jääkaappiin nousemaan.
Kuva: Erikoiset Asiantuntijat
Pizzasi oli varmasti herkullinen. Pohjan nostatus jääkaapissa pitkään oli minulle aivan uusi niksi. Me teemme miehen kanssa aika usein pizzaa, jossa täytteet ovat hyviä, mutta pohja liian paksu, eikä ollenkaan rapea. Pitää kokeilla ensikerralla pitkää kohotusta. Sunnuntain rauhaa sinulle.
VastaaPoista