Pieni potenssipuoti

 

Karin Brunk Holmqvist on kirjoittanut vallan hurmaavan romaanin yli seitsemänkymppisistä vanhapiikasiskoksista, Tildasta ja Elidasta. He eivät ole päässeet lapsuudenkodistaan kovin pitkälle - tehneet vain pieniä pyrähdyksiä silloin tällöin välttämättömille ostoksille. Lapsuudenkodin ilmapiiri on vahvasti läsnä - samoin edesmenneet vanhemmat. Varsinkin isän, seppämestari Svenssonin hahmo ja sanat leijuvat usein kuin varjo sisarusten ylle ja mieleen.

Talossa on melkein kaikki ennallaan niinkuin heidän syntyessään vanhempiensa makuuhuoneessa, joka on täysin entisensä -eikä huonetta koskaan käytetä. Mukavuuksista on tingitty, koska niin on aina ollut. Pihaperälle tehdyt yhteiset huussireissut ovat toimittaneet keskusteluhetkien virkaa, kun toinen on pitänyt vahtia toisen hoitaessa asiansa. Puisen oven läpi ovat sisarukset päivittäneet kulloisiakin tapahtumia ja ihmetelleet maailman menoa. 

Säästäväisesti ovat Tilda ja Elida eläneet, mutta kansaeläkkeestä ei ole ollut laittaa rahoja sukanvarteen. Sen sijaan Elida on säästänyt kuparikattilan ja Tilda pesutuvan puutynnyrin muun vanhan tavaran lisäksi.

Sisarusten pikkuveli, Rutger muutti jo varhain lapsuudenkodista kaupunkiin ja meni naimisiin Mariannensa kanssa. Isä seppämestari Svensson kutsui poikaansa jälkiveroksi - tämä kun syntyi iltatähtenä. Sisariinsa veli pitää yhteyttä soittelemalla silloin tällöin ja lähettämällä satunnaisen postikortin jos toisenkin. 

Siinä missä siskokset ovat säilyttäneet viriiliytensä lähes näihin päiviin saakka, on Rutgerille kehittymässä suuri pelko miehisyytensä katoamisesta. Elida ja Tilda, elämänpituisesta impeydestään huolimatta, ovat ymmärtäneet jo varhain sooloseksin salat ja täyttäneet toiveensa ja kaipuunsa illan hämärissä painavan tikkitäkin suojissa. Tosin, aivan viime aikoina on mielikuvien aina niin voimaannuttava ja inspiroiva teho alkanut ehtyä.

Kunnes naapuriin muuttaa kaupunkilainen Alvar Klemens. Elida ja Tilda alkavat saada vanhoihin suoniinsa uutta elämän eliksiiriä ja alkavat käyttäytyä ihan hupsusti. Ostavat uudet, kalliit leningitkin ja hörppivät sherryä. Aina niin tarkat nukkumaanmeno- ja ylösnousuajat (klo 21.10 ja 7.10) unohtuvat, niinkuin tekohampaatkin yöksi suuhun. Alvar on hurmannut sisarukset täydellisesti.

Mitä kaikkea sitten vielä tapahtuukaan?

Vinkiksi kerron, että sisarusten taloon ja toimintatapoihin aletaan saada uudistuksia ja veli Rutger kaipaamaansa puhtia mieskuntoonsa. Tätä ennen syntyy neronleimaus, joka aikaansaa yllättävän tuotekehittelyn ja liiketoimen syntymisen.

                  🖤

Jos kaipaat lämminhenkistä ja lempeällä huumorilla maustettua tarinaa, "tässä olis sulle sellainen". 

                  🖤

Mieleeni tuli kaksi muutakin ikääntyneistä vanhapiikasisaruksista kertovaa tarinaa. Ensiksikin Mika Waltarin näytelmäkirjoitukseen perustuva Gabriel, tule takaisin -televisioelokuva, josta olen nähnyt vuoden 1979 version. Sisaruksia Ulriikaa ja Kristiinaa näyttelivät Ritva Ahonen ja Seela Sella. Niljakkaana Gabrielina esiintyy Antti Litja ja Hannele Lauri sisarusten siskontyttö Railina. Siinä missä tämä elokuva on sydämetön, on Pieni potenssipuoti ehdottomasti sydämellinen tarina.

Toinen mieleeni tullut vanhapiikaromaani on Sisko Istanmäen kirjoittama Viimeiset mitalit, joka kertoo 90-vuotiaista kaksosista, ilkeästä Hettasta ja kiltistä Selmasta sekä miehestä, Punakorvasta. Tämä Istanmäen tarina kertoo siitä, kuinka vaikea on muuksi muuttua kun on jonkinlaiseksi tullut. Elämä kulkee väistämättä kohti loppuaan, vaan voiko rakkaus vielä viime metreillä kasvattaa ihmistä. Tästäkin tarinasta on tehty tv-elokuva, sisaruksia näyttelevät Seela Sella ja Birgitta Ulfsson.

Kuva: Erikoiset Asiantuntijat / BookBeat

Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.