keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Lapset joutuvat vankilaan


Koko kansa on seurannut iho kananlihalla ja kiukku tai itku kurkussa Koskelan traagisia tapahtumia, jossa alaikäinen poika kuoli alaikäisten kaveriensa törkeän pahoinpitelyn seurauksena. Tämäkin järkyttävä tapahtumasarja on moneltakin kantilta katsottuna loputtoman tehokkuusajattelun, voiton tavoittelun ja julkisten palveluiden yksityistämisen seurausta. 

Menoja joudutaan karsimaan jatkuvasti ja aina kun julkisia menoja karsitaan, se on pois niiltä, joilla on vähiten mahdollisuuksia puolustaa omia etujaan, siis lapsilta ja nuorilta. Tähän on nyt sitten tultu. Tapahtunut on tavallaan koulukiusaamisen karumpi muoto. Jos ja kun koulukiusaamistapauksia ei saada loppumaan, tällaista raakuutta on odotettavissa lisää.

Tuomiot luettiin kolmelle pojalle pari viikkoa sitten Helsingin käräjäoikeudessa. Kaikki osalliset saivat useamman vuoden vankeustuomiot, josta alaikäisinä joutuvat istumaan vain kolmasosan.

Jostain lakiteknisistä syistä puhutaan kymmenen vuoden tuomiosta, vaikka se käytännössä on vain kolme vuotta. Asianomainen vapautuu silloin vankilasta, vaikka ei olisi osoittanut edes minkäänlaisia kehittymisen ja katumisen merkkejä. 

Oikeampi paikka ainakin tälle Koskelan murhan pääpukarille olisi minun mielestäni ollut vankimielisairaala, jossa hän saisi oikeanlaista hoitoa. Eihän tuolla tavalla kaveriaan kohteleva voi terve olla. No, ehkä asiantuntijat paremmin osaavat tehdä oikeat johtopäätökset heidän syyntakeisuudestaan. 

Joskus nämäkin pojat kuitenkin vapautuvat vankilasta, kuten sekin Ruotsin Åmselen hautausmaalla kolmoismurhan tehnyt suomalainen herrahenkilö. Hänet ilmeisesti todettiin myös aikanaan syyntakeiseksi. Hän on vaihtanut nimeään useaan otteeseen, mikä ei sinällään ole tuomittavaa, mutta elinkautisesta ehdonalaiseen päästyään hän on saanut useita tuomioita muun muassa pahoinpitelyistä ja liikennerikkomuksista ja jättänyt palaamatta lomiltaan takaisin telkien taakse.



Vankeusrangaistus on yhteisön kosto tehdystä rikoksesta. Rikosseuraamuslaitoksella on vielä tärkeämpi tehtävä siinä, että rikoksen tehneestä muokataan ja kuntoutetaan takaisin yhteiskuntaan sopeutuva kansalainen. 

Monesti tällaisen raakalaismaisen teon jälkeen moni meistä vaatii mielessään tekijälle mahdollisimman karua ja yksinäistä koppia vuosikausiksi ja kaikkea mahdollista ankeutta. Siitäs sait. Mitäs läksit. Tärkeintä on kuitenkin kuntouttaa pojat niin, etteivät he enää palaisi vankilaan takaisin.

Tapettua poikaa ei takaisin saada, mutta tekijöiden suhteen on tehtävä se, mikä on tehtävissä. Emme tarvitse yhtään lisää tämänkaltaisia tekijöitä eikä liioin mitään andersbreivikejä. 

Norjalainen massamurhaaja on jo anonut ehdonalaiseen pääsyä elinkautisesta vankeusrangaistuksestaan ja haastanut Norjan valtion oikeuteen moittien olosuhteitaan vankilassa, jossa hänellä on kolme selliä käytössään erilaisilla viihdykkeillä varustettuna. Löytyy kuntosalilaitteita ja pleikkaria ynnä muuta. Mutta luultavasti ja toivottavasti häntä ei päästetä koskaan vapaaksi.

Minä olen sitä mieltä, että Koskelan tapauksessa tuomio saisi olla todellisuudessa ja käytännössä paljon pitempi kuin sen kolme vuotta ja tekijöiden ei pitäisi päästä vapaaksi, ennen kuin ovat osoittaneet riittävää kehittymistä ja kasvamista ihmisenä ja vastuullisena kansalaisena. Mutta se on tietysti lainsäädännön ja ihmisoikeuksien puitteissa liian vaikea rasti toteuttaa.



Vankilaympäristö on karu paikka keskenkasvuisille ja ihan kenelle tahansa. Onneksi nuoret eivät kuitenkaan joudu samoihin vankilatiloihin ja osastoille koko vankeusajakseen vanhempien rikollisten kanssa, joilta he tuskin oppisivat mitään hyvää. Tutkintavankeuden ajan he joutuvat olemaan Vantaan vankilassa aikuisten vankien joukossa. 

Alaikäisiä, 15-17 -vuotiaita vankeja on Suomessa tähän saakka alle kymmenen. Nuorisovankeja, 18-20 -vuotiaita vähän enemmän. Nuorille vangeille on omia osastoja neljässä eri vankilassa: Helsingissä, Hämeenlinnassa, Turussa ja Keravan avovankilassa.

Näiden ajattelemattomaan tekoon syyllistyneiden nuorten elämä on suurella todennäköisyydellä pitkään pilalla ja leima otsassa lopun ikäänsä. Vankilassa vietettävä aika tulisi heidän nyt ymmärtää ottaa mahdollisuutena kasvuun ja kehittymiseen ja ottaa vastaan kaikki mahdollinen hoito, tuki, kuntoutus ja terapia. 

Varmasti ainakin osalle heistä tuollaiseen tekoon osallistuminen on ollut itselleenkin traumaattinen kokemus. Alun perin tekoon ryhtyminen on ollut aivan sairasta ja joukossa tyhmyys on vielä tiivistynyt, kuten sillä on tapana. Yksi heistä oli käynyt kotonaankin välillä ja palannut takaisin rikospaikalle.

Teko on traumatisoinut suuren joukon muitakin ihmisiä uhrin lähellä sekä asiaa hoitaneita ammattilaisia. Asiaa tutkinut rikoskomisario kertoi äskettäin Hesarissa, ettei ole ikinä törmännyt tällaiseen tapaukseen eikä tule sitä ikinä unohtamaan.

Lähde: HS 5.9.2021

Kuvat: Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.


7 kommenttia:

  1. Tällaisia hirviöitä varten pitäisi olla rangaistuksena sähkötuoli.
    Ei mitään psykiatrista hoitoa tai muuta sellaista.
    Eivät nämä psykopaatit ansaitse mitään apua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Näinkin se on. Jos on riistänyt toiselta hengen ja vielä noin raakalaismaisesti, ansaitsisi itse saman kohtalon. Jo vähenisi henkirikokset. Mutta kun se kuolemanrangaistus on laissa kielletty, niin tämänkin asian kanssa vaan täytyy jotenkin elää. Ja yrittää toimia niiden poikien (ja muidenkin vankien) kanssa niin, että palaisivat yhteiskuntaan aikanaan eivätkä tekisi uusia rikoksia. Siinä on vankeinhoitolaitoksella haastetta.

      Poista
  2. Luin haastattelun, jossa uhrin ( ja tekijöiden ) koulun entinen työntekijä kertoi nimettömänä, että hänen mielestään koulussa oltiin tehty kaikki mahdollinen tilanteen parantamiseksi eikä mitään enemmän olisi voitu tehdä. Mietin millainen maailma tämä on, jos aikuinen, joka on ollut tämän kehityksen todistaja, on sitä mieltä, ettei yhtään mitään olisi voitu tehdä tilanteen auttamiseksi. Mietin, että jos olisin joskus edes nähnyt tämän pojan, niin nyt varmasti miettisin, että olisin voinut tehdä jotain...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. On tämä niin poikkeuksellinen ja karmea tapaus, ettei oikein tiedä, mitä tästä pitäisi ajatella. Toivottavasti tämmöistä ei tarvitse enää tapahtua.

      Poista
  3. Taisin aikaisemmin laittaa kommentin tähän, ehkä ei tullut perille, tai sit siinä oli sellaista mitä ei voinut julkaista, myönnän että saattoi olla, mutta hyvä kun ei kaikkea julkaista,
    kommentini kun menee vähä liian pitkälle.
    Surullinen tapaus, ja siitä tuli mieleeni serkkuni 9v.Jarkon tapaus,
    12v.pojat ei tietenkään joutuneet vankilaan, vaikka teko oli yhtä raaka, jossa Jarkko kuoli, perheen ainoa lapsi.Mutta 12v.pojat on kantaneet tuota tekoa omassa tunnossaan jo vuodesta 1974, siinä on rangaistusta ihan tarpeeksi.En tiedä olisiko Jarkon kuolema voitu estää, hiekkavallit oli kesäleiristä jonkun matkan päässä, jos olisi ollut verkko aita este, tai leirin vetäjän sana ettei leirin ulkopuolelle saa mennä, kun poikia ei voitu vankilaan laittaa, sai leirin vetäjät heille kuuluvan rangaistuksen, mutta eihän se Jarkkoa enää takaisin tuonut.
    Nuo pojat jotka nyt on vankilassa, tuskin palaavat koskaan enää sinne, sillä kyllä he vapaita haluavat olla, vaikka vankilassa voi opiskella, tehdä työtä, kuntoilla,sisustaa selli kodikkaaksi, hyvä ruoka ja hygenia, onneksi ovat Suomessa eikä Venäjällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä me kaikki kommentit julkaistaan. En tiedä, mitä sille on sitten tapahtunut. Kiitos uudesta kommentistasi. Surullinen on tuo Jarkon tapaus. Niin turha pienen pojan kuolema. Hyvää viikonloppua!

      Poista
  4. Niin, paitsi niitä asiattomia kommentteja emme julkaise, mutta sinun kommenttisi eivät ole olleet sellaisia. :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!