perjantai 4. kesäkuuta 2021

Toinen kaupunki maan alla


Helsingin metrojuna sukeltaa välillä maan alle. Ahtaanpaikan kammoiselle matkustajalle tulee epämiellyttävä olo ja korvatkin saattaa humahtaa hetkeksi lukkoon. 

Maan allakaan ei tarvitse olla yksin, sillä siellä on avointa louhittua tilaa noin 10 miljoonaa kuutiometriä, eli saman verran tilavuutta kuin yli 31 000:ssa tavallisen kokoisessa (n. 120m2) omakotitalossa. Tai sadassa eduskunnan päärakennuksessa.

Pääkaupunkiseudun alta löytyy muun muassa lähes 500 yksittäistä maanalaista tilaa, teknisiä tunneleita 220 kilometriä, raakavesitunneleita 24 kilometriä ja yhteiskäyttötunneleita 60 kilometriä.

Vanhin maanalainen rakennus on Helsingin Energian Alppilan lämpölaitos 1950-luvulta. Suomenlinnaan valmistui tunneli vuonna 1981, jolla saari liitettiin kaupungin kaukolämpö- ja viemäriverkkoon. 

Suurimmat yksittäiset maanalaiset tilankäyttäjät ovat Viikinmäen jäteveden puhdistamo ja Mustikkamaan lämpölaitos. 

Keskustan huoltotunneli yltää Ruoholahdesta Kampin ja Kluuvin kautta Kaisaniemeen. Matkan varrella on muun muassa Kansalliskirjaston varasto, jossa on 95 hyllykilometriä kirjoja ja muita julkaisuja. Espoon Otaniemessä on elokuva-arkiston varasto ja Kivihaassa SPR:n verivarasto.



Maanalaisia pysäköintiluolia on lukuisia ja niistä osaa voidaan tarvittaessa käyttää väestönsuojina. Pysäköintitiloissa pystyy siirtymään maan alla tilasta toiseen. Sen verran suuntavaistoton ja ahtaanpaikan kammoinen olen, että en ole sitä uskaltanut vielä kokeilla. Silloin harvoin kun käyn itse autolla niillä kulmilla, ajan Kluuvista sisään ja tasan samasta ovesta ulos. Samoin teen Kampissa. Kamala painajainen olisi eksyä johonkin maanalaiseen tunneliin, vaikka siellä olisi kuusisataa opastetta ja kylttiä. Kävelen sitten maan pinnalla enemmän tai ajan metrolla tai sporalla. Sitähän ei pidä sanoa ratikaksi. Maalaisuus paljastuu jos niin tekee. Paljastuu se kyllä muutenkin.

Ateneumin alle suunnitellaan taideaarteiden varastoa. Ja lisäksi on salaisia tiloja, mistä ei kansalle kerrota. Ainakin tekniikkaa on paljon: paloilmaisimia, sprinklereitä, savunpoistojärjestelmiä, ilmastointiputkia, mobiili- ja viranomaisverkon antenneja, valvontakameroita ja nopeusvalvontakameroita. 



Helsinki on ainoa kaupunki maailmassa, missä on maanalainen yleiskaava. Yleiskaava määrittelee kaikki maanalaiset toiminnot. Näin tehokas rakentaminen maan alle on ollut mahdollista, koska paikalla on kova ja pinnassa oleva peruskallio. Suomessa on kaivosteollisuuden ansiosta paljon kalliorakentamisen osaamista. Kylmän sodan paineet ja varautuminen tulevaisuuden mahdollisiin kriiseihin on antanut aihetta käyttää maanalaisia tiloja hyväksi. 

Lähde: Tekniikan Maailma-lehti 17.2.2021 /Jukka Nortion artikkeli. 

Kuvat: Pixabay.

Ei kaupallista yhteistyötä

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

8 kommenttia:

  1. Kiitos maanalaisuuden esittelystä. Minä en uskalla ajaa metrolla, tulee huono olo ja ahdistus. Minulla on lisäksi ahtaanpaikan pelko. Hyvää viikonloppua si nulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Onhan niitä maanalaisia tunneleita muuallakin. Esimerkiksi isojen kaupunkien metroverkostot ovat aivan valtavia. Itse olen ajanut Lontoon ja Pariisin metroissa ja on kyllä huikeaa, minkälainen väkimäärä siirtyy niissä paikasta toiseen. Jos ne kaikki olisivat maan päällä, niin liikenne keskustoissa olisi aika tukossa. Lontoon metrossa tuli itsellekin vähän ahdas olo, kun joku metrovuoro oli jäänyt väliin ja väkeä ahtautui asemalaiturille aivan hirveästi ja sitten kun tuli seuraava juna, eivät ovet menneet kiinni, kun oli liikaa ihmisiä. Päätimme odottaa seuraavaa junaa, mutta siitä tilanne vain paheni. Tämä taitaa tosin olla ihan arkipäivää siellä. Helsingin metrossa matkustajat voisivat melkein käydä lattialle makaamaan eikä silti olisi ahdasta. Helsingin metrojunathan ovatkin leveämpiä kuin muualla.

      Poista
  2. Joskus meitä vietiin Helsingissä maanalaisia tunneleita pitkin sairaalasta toiseen lastemme asioissa. Tunneleita oli pitkälti, vaikka näimme vain murto-osan maanalaisesta Helsingistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Varmaankin valtava osa juuri tämäntyyppisestä, kiireellisestä (?) siirtelystä tapahtuu maan alla.

      Poista
  3. Tulipa tuosta maanalaisesta mieleen reissuja silloiseen Neuvostoliittoon, siellä oli maanalainen seurakunta, koska oli vainot uskonnon takia, uskovat ihmiset kokoontui salaa maanalaiseen srk.taan, ja jos miliisit löysivät heidät , niin eikun vankilaan, kävimme perheessä jonne piti mennä salaa, sen perheen isä oli vankilassa uskonsa tähden, perheessä olipieniä lapsia, myös lapset joutui kiusaajien kohteeksi, jos koti oli uskovainen koti, se ei tietenkään mitään uutta ollut, sillä 2000v. sitten apostolit joutui myös vankilaan uskonsa tähden.
    Myös viranomaiset rankaisi perhettä heidän toimeentuloaan, mutta he saivat aina ruokaa jostain, niinkuin Exoduksen aikaan Jumala ruokki miljoonat ihmiset vaeltaessaan Egyptistä luvattuun maahan Israeliin.
    Ihmeellisiä kertomuksia saimme kuulla vainojen keskellä, maanalaiset srk.t lopetettiin, kun tuli uskonnonvapaus Venäjälle,
    mutta jälleen on alkanut osittain kireämmät ajat uudestaan,
    luulen että kiinassa on aina ollut maanalaisia seurakuntia, olen lukenut muutamia kirjoja kiinan maanalisesta srk.ta, ihmeitä on tapahtunut sielläkin,jopa vankilan ovet on avautuneet.
    No jälleen saa todeta sen miten meillä suomessa on hyvät oltavat, ja kun on hyvät oltavat, ihmiset on tyytymättömiä monessa asiassa.
    Meillä suomessa on vain maanalaisia parkkipaikkoja ja metroasemia, ja tunneleita.
    Jos vielä sen sanon: täällä suomessa on alkanut sama henki vaikuttaa, se että aletaan rajoittamaan uskonnon vapautta, mitä saa sanoa ja mitä ei, saako laulaa suvivirren vai ei,
    Kuka tietää vaikka maanalaisia kokoontumisia olisi joskus suomessakin.
    Sana lähimmäinenkin on liian hengellinen sana, se on muutettu joksikin yhdentymis sanaksi.
    Mä niin itken tätä maailman menoa suomessa.
    Hauskaa juhlia teille tänään koulujen päättyessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Vastaus tulee näin vähän myöhään. Mutta mukavaa loppukesää sinulle.

      Poista
  4. Mielenkiintoinen kirjoitus maanalaisesta Helsingistä. Poikaystäväni opiskelee tällä hetkellä insinööriksi ja hän erikoistuu juurikin tunneleiden rakentamiseen, kunnostamiseen ja kuvaamiseen ROV-tekniikalla. tulevaisuudessa ROV-työt ovat hänellä tavoitteena. Olisi mielenkiintoista päästä tutustumaan Helsingin alla kulkeviin tunneleihin, enkä muuten tiennyt, että Helsingissä on maanalainen yleiskaava. Tunneleissa ei ilmeisesti järjestetä opastettuja kierroksia? https://www.loxus.com/fi/palvelut/loxus-rov--kalusto

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Sitä minäkin ihmettelen, miten paljon on saatu maan alle tehtyä yhtä ja toista. En osaa sanoa, onko tuolla opastettuja kierroksia yleisölle. Voi olla, että ei ole, koska tilat ovat vain viranomais- yms. käyttöön tarkoitettuja ja osa sellaisiakin, jotka ovat salassapidettäviä. Joskus käy mielessä, että miten se "pinta" jaksaa kantaa kaiken painon, kun alapuolella on "reikäjuustoa". Mutta sitä varten ne insinöörit on olemassa, että osaavat laskea senkin asian. Mukavaa loppukesää!

      Poista

Kiitos kommentistasi!