Remonttiriesat

Monesti kuulee valitettavan ja näkee yleisönosastokirjoituksia siitä, kuinka joka kesä revitään katuja auki eikä pääse ajamaan tai muuten kulkemaan juuri sieltä mistä itse haluaisi. Katuja ja teitä asvaltoidaan jatkuvasti kesäaikana siellä sun täällä. Kiertoteitä pitkin joutuu kiertelemään. 

Sehän on hyvä vaan, että katuja ja muuta infrastruktuutia uusitaan. Olisiko parempi jättää se alkuperäiseen kuntoon? Kuusikymppiset rautaiset vesijohdot ja viemärit syöpymään paikoilleen? Ja mitä kaikkea piuhaa ja putkea tuolla katujen alla kulkeekaan, jotka ovat uusimisen tarpeessa. Mitkään niistä eivät ole ikuisia.

Kesäaikanahan näitä on tehtävä, kun maa on sulaa ja lumesta ei ole haittaa. Asvaltointiakin on parasta tehdä poutasäällä ja sulan maan aikana, muuten ei lopputulos ole hyvä. 

Meidän kotikadun noin kilometrin mittaisella pätkällä aloitettiin vesijohto- ja viemärityöt pari viikkoa sitten. Ihan ensiksi kuorittiin asvaltti pois jalkakäytäviltä ja levitettiin väliaikainen vesijohto molemmille puolille katua. Siitä vedettiin sitten vesiliittymä jokaiseen torppaan. 

Varsinainen johtojen uusiminen alkoi täältä kadun loppupäästä. Läpiajo loppui kokonaan ja yksi katu on suljettuna. Niiden risteyksessä on kaivettuna ihan hervottoman suuri monttu koko kadun leveydeltä. Eilen katselin, kun remonttimies seisoi siellä montussa, niin vähän keltaista kypärää vaan pilkisti. Sellainen monttu tullaan kuulemma kaivamaan koko kadun pituudelta.

 

Ilmankos homma kestää marraskuuhun asti. Pois kaivettavaa maa-ainesta kyörätään kuorma-autoilla jonnekin muualle. Isäntä on alan miehiä ja häneltä saamani tiedon mukaan samaa maata ei tuoda takaisin, vaan kaivanto peitetään vuorotellen erilaisilla maalajeilla, joilla kullakin on oma tehtävänsä. Joku suodattaa ja joku toinen tasapainottaa ja joku kolmas oli kulutusta kestävää ja sitten päälle tulee vielä uusi asvaltti. Ja oli siellä välissä jotain muitakin kerroksia vielä. 

Ja tietysti ne uusitut putket tungetaan sinne väliin ja luultavasti vanhat otetaan pois. Tuskin niitä sinne jätetään. Vaikka sanonnan mukaan monikin aine on halvempaa kuin insinöörin hiki, niin on se insinööri kyllä aikamoinen otus, joka tuonkin on pystynyt suunnittelemaan tapahtuvaksi oikeassa järjestyksessä. 

Pitkin kadunvieriä on kasoissa vaikka kuinka pientä ja isoa putkea ja jotain eristyslaattoja ja muita härpäkkeitä ja suodatinkankaita isoissa rullissa odottamassa vuoroaan. Kesän ja syksyn mittaan ne siitä tulevat katoamaan maan uumeniin ja saadaan uudelleen päällystetty, ehjempi ja tasaisempi kotikatu. Meidän torpan kohdalla on joku painauma koko kadun leveydeltä, jossa kaikki peräkärryt ja muut yhdistelmäajoneuvot pitää kolinaa. 

Toivottavasti tulee myös jotain hidasteita autoliikenteelle, kavennuksia tms. Tässä on jo pitkään ollut 40km/t nopeusrajoitus, nyt vielä remontin aikana 30 km/t, mutta ei se näytä kaikkia koskevan. Kadun varrella asuu laskujemme mukaan yli 20 alle 15-vuotiasta, jotka eniten ovat vaarassa. Vanhemmat myös päästävät yllättävän pieniä lapsia ajelemaan pienillä pyörillään ilman valvontaa. Kerran näin alle kouluikäisen ajelevan jopa sähkömopolla.

Koska väliaikainen vesijohto kulkee maan pinnalla ja on mustaa muovia, niin sieltä saatava ”kylmä” vesi ei aina ole kovinkaan kylmää. Olenkin nyt ostanut juotavaksi pullovettä, joka on Asikkalasta peräisin. Sitä samaa, jota viedään ulkomaille. Se on paremman makuistakin kuin ”normaali” hanavesi. Juuri oli Hesarissa artikkeli siitä, ettei lämmintä hanavettä pidä juoda. Toki siinä oli vähän eri näkökulma asiaan kuin tässä meidän väliaikaisessa tilanteessa. 

Hanasta tulevaa vettähän käsitellään jollain tavalla, vaikka asutaankin hyvän pohjaveden alueella. Sen vuoksi paikallinen virvoitusjuomatehdas ottaa tarvitsemansa veden suoraan pohjavedestä eikä ”kraanasta”.

Kuvat: Pixabay

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.