tiistai 8. kesäkuuta 2021

Puuroista ja velleistä härkäseksi


Kuntavaalien läheisyys vaikuttaa siihen, että politiikka menee aina vain likaisemmaksi. Tunnen myötähäpeää siitä, että jostain pääministerin ateriaedusta on tehty niin suuri "kärpäsestä härkänen". Tämä kannanottoni ei sisällä mitään poliittista, vaan kirjoitan pääministereistä yleensä. En jaksaisi enää yhtään uutista pääministerin ateriaedusta. Eikö tärkeämpää pohdittavaa ja uutisoitavaa olisi? 

Sanna Marin on moneen otteeseen todennut, että hän on toiminut ohjeistuksen mukaan. Näin asia varmasti on. Itse en pidä ihmeellisenä etuna sitä, että maan tärkeimmissä tehtävissä toimiva ihminen voi keskittyä olennaiseen ja voi käyttää 850 euroa veronmaksajien varoja itsensä ja perheensä ruokkimiseen. Tämä summahan ei sisällä edes lämpimiä ruokia, vaan aamiaistarvikkeita ja kylmiä ruokia. 

Pääministeri on meillä jokaisella töissä ja usealle muullekin palkkatyöntekijälle kuuluu jonkinlainen ateriaetu. Pääministerin palkka maksetaan verovaroista ja silloin aamiaisetukin maksetaan verovaroista. Menee niitä verovaroja turhempaankin ja paljon enemmän. Kuten esimerkiksi liikennemerkkien muuttamiseen sukupuolineutraaleiksi. 

(Tätä kirjoitettaessa tuli julkisuuteen tieto, että verottaja katsoo aamiaisedun veronalaiseksi tuloksi. Se on outoa, ettei nykyinen(kään) pääministeri ole (ehkä) tullut ajatelleeksi tätä puolta. No joka tapauksessa hän aikoo tehdä ”kulmunit” ja maksaa kaiken takaisin, n. 14 000 euroa. Vaikka ei tarvitsisi kuin maksaa verot saadusta edusta.)



Lisäksi pääministeri on töissä ympäri vuorokauden ja käytännössä hänellä ei ole kunnollista lomaakaan, jolloin pääsisi irti normaalista arjesta, vaan koko ajan täytyy olla tavoitettavissa. Uskon näin olevan, vaikka sijainen hoitaisikin hänen tavanomaisia arkihommiaan. Monikaan meistä tavan tallaajista ei varmasti kadehdi hänen töitään ja asemaansa, en minä ainakaan.

Oppositiossa olevien puolueiden ja muiden kansalaisten äänisaaliista kilpailevien  täytyy nyt takoa, kun rauta on kuumaa. Jokainen pääministeripuolueelta voitettu ääni on kullanarvoinen. TV-uutisissa näkyi pätkä kyselytunnilta ja tuli kyllä mieleen, että voi hyvänen aika, eikö noita kyselijöitä itseäänkin jo hävetä. 



Totta on sekin, että poliitikkojen ja viranomaisten tekemiset ovat suurennuslasin alla, koska he käyttävät veronmaksajien rahoja. Ja hyvä niin. Monia väärinkäytöksiä on saatukin päivänvaloon. Käytäntöjen ja ohjeiden pitää kuitenkin olla ajassa kiinni. Niitä muutetaan jos on tarvetta ja on niitä muutettukin. Vielä 1980-luvulla ministerit saivat ostaa monopoliliikkeestä verotonta alkoholia edustustarkoituksiin. Ehkä mielin määrin, ehkä jollain rajoituksella, en tiedä. Kyllä siinä muutama saunaolut taisi vilahtaa ostoskassiin ihan omaankin käyttöön. Ja ehkä avustajille ja turvamiehillekin. Tänä päivänä, jos tällainen etu olisi olemassa ja tulisi päivänvaloon vasta nyt, niin siinä varmaan aitaa kaatuisi ja siinä ohessa myös hallitus.

Muualla Euroopassa naureskellaan Suomelle. Pitävät Marinin aamiaisgatea myrskynä vesilasissa. Onneksi meillä ei ole niin törkeitä väärinkäytöksiä kuin esimerkiksi Ranskassa, jossa presidentti Francois Hollande käytti julkisia rahoja 10 000 euroa kuussa parturimaksuihin. On siinä äijällä varmaan kauhea parran- ja tukankasvu. Tuosta pitäisi olla jo huolissaan ihan jo lääketieteellisistä syistä. Tai sitten Ranskassa parturihinnat ovat pilvissä. Ei heinäkuussa vuonna 2011 ainakaan ollut, kun leikkautin Pariisissa käydessä hiukseni hetken mielijohteesta, kun kampaajalla näytti olevan vapaata. Samoissa hinnoissa siellä mentiin kuin Suomessakin. Ainakin kampaajapuolella, parturihan on asia erikseen.  Monet naisetkin sanovat menevänsä parturiin, mikä on minusta erikoista. Naisena olen aina käynyt kampaajalla, en koskaan parturissa. Tietty jokainen tekee niin kuin hyväksi näkee. Mutta se on taas toinen juttu.



Hollanden seuraaja Emmanuel Macron ei jäänyt paljoa huonommaksi: hän kyöräsi matkoillaan mukanaan meikkitaiteilijaa, jolle oli maksettu kolmen kuukauden aikana 26 000 euroa. Eiköhän sillä rahalla jo saatu rouvallekin tupsuteltua vähän puuteria. Ei se kaikki varmaan Emmanuelin ripsiväriin ja huulipuniin uponnut. 

Pääministeri Francois Fillon puolestaan palkkasi vaimonsa Penelopen avustajakseen vuosikymmenien ajaksi. Julkisista varoista oli maksettu rouvalle palkkaa satojen tuhansien eurojen edestä. Tähän niin sanottuun Penelopegateen sai tämä Francois haudata presidenttihaaveensa vuonna 2017. Sen sijaan hänelle napsahti viiden vuoden kakku ihan umpipuolelle. Penelope pääsi kolmen vuoden ehdollisella.

Kyllä sitä Ruotsissakin osataan. Mona Sahlinista ei tullut ensimmäistä naispääministeriä, kun kävi ilmi, että hän oli käyttänyt valtion luottokorttia omiin ostoksiinsa 53 000 euron edestä. Tätä kutsuttiin Toblerone-kohuksi, koska luottokorttilaskuista oli löytynyt kaksi Toblerone-patukkaa. Tästä selvittyään Mona ei ollut oppinut mitään, vaan oli kirjoittanut turvamiehelleen palkkatodistuksen, jossa liioiteltiin palkan määrää ja turvamies oli saanut sillä hankittua itselleen luksusasunnon. Siinähän ei verovaroja haaskattu, mutta vilpillistä toimintaa oli sekin. 



Eteläisessä Euroopassa pistetään näitäkin paremmaksi. Italian Lombardiassa yhteensä 64:n poliitikon toimet julkisten varojen käytössä eivät kestä päivän valoa. Olivat ostaneet kaviaaria ja hienoja viinejä ja lyöneet jopa vetoa veronmaksajien rahoilla. Olisikohan mahdolliset voitotkin sitten tulleet veronmaksajien laariin? Tuskinpa. Ostoslistoilta löytyi vaikka mitä parin euron Nutella-purkista yli tuhannen euron arvoisiin viinipulloihin.



Etelä-Tirolin maakunnassa puolestaan poliitikko jäi kiinni seksilelujen ostamisesta veronmaksajien piikkiin. Varmaan niitäkin tarvitaan poliitikon töiden hoidossa?

Ynnä muuta. Tilaisuus näyttää tekevän varkaan kenestä tahansa. En puolustele minkäänlaista varojen tuhlausta enkä väärinkäyttöä, omien eikä yhteisten. Edellä kerrottujen tapausten valossa meidän pääministerimme ateriaetu, joka kuulemamme mukaan on ohjeistuksen mukainen, on kuitenkin ihan hyttysen pieru Saharassa. Kyllä näkisin mieluummin pääministerin hoitavan töitään kuin jonottamassa marketin kassalla maksamaan kauraryynejä, flooraa, hiivaleipää ja lauantaimakkaraa. No, ehkä hänen puolisollaan on siihen paremmin aikaa  sattuneesta syystä nykyään, mutta silti. Mielestäni ei olisi liioiteltua kustantaa pääministerille esimerkiksi personal trainer ja/tai hierontaa silloin tällöin. Jokainen meistä tai ainakin moni tietää, minkälainen vaikutus hyvällä fyysisellä kunnolla on työkykyyn.



Päivi Lipponen veti herneet nenään julkisuudessa tästä pääministerin aamiaisedusta ja tuohtuneena kertoi, ettei olisi tullut pieneen mieleenkään maksattaa perheen aamiaistarvikkeita veronmaksajilla. Ehkä etu on tullut käyttöön vasta sen jälkeen tai Paavo on ilmoittanut Päivin tietämättä, ettei perhe aio käyttää kyseistä etua. Ei vaan muista sitä enää. Paavokin alkaa olla jo iäkäs ihminen. Kaikkea ei voi muistaa. Muisti pätkii nuoremmillakin.

Kuvat: Pixabay

Lähde: Helsingin Sanomat 2.6.2021

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.



2 kommenttia:

  1. Ehkä se ateria juttu on noiden vaalien takia, miksi se ei aikoja sitten tullut esille, ja muitten politikkojen myös,
    kaikkihan heille on ilmaista, vaikka hirmu palkkoja saavat, jokainen sen tajuaa että kyllä heillä rahaa olis ruokakaupassa käydä, jos ei itse niin kotiapulaiset pääministereille, siinä saisi työttömätkin töitä, ajattelen vain niitä työttömiä, jotka saa pienen päivärahan, ja eläkelläiset joille ei ole kertynyt työhistoriaa, saavat puolet vähempi kuin pidempään töissä olleet, itse olen kyllä kiitollinen omaan eläkkeeseen, samoin mies, kumpikin me oltiin yli 30 v. töissä, me ei saatais edes asumistukea saati mitään muutakaan etua, mutta emme tarvitsekkaan, emmekä ole katkeria siitä että joku saa jotain enempi.
    Kyllä varmaan kansan radiossa kuullaan taas...

    VastaaPoista
  2. Vielä tässä myöhäis kirjoitus toisella tunnilla keskiviikossa, piti vielä kirjoittaa, kukaan ei kuitenkaan ole suomessa kuollut nälkään, on paikkoja mistä saa ilmaiseksi ruokaa, mm. turussa on toiminut "operaatio ruokakassi" jo kauan, kerran oli tuomiokirkon edustalla kilometrejä pituinen jono, jokainen sai kaksikin muovikassillista erilaisia eineksiä, tietysti minä olin jonossa myös, koska serkkuni oli jakamassa kasseja, en kassillista kuitenkaan ottanut itselleni, vaan annoin sen vähävaraiselle henkilölle. Yksi ekotori, (ei turussa) on sellainen paikka myös, sinne tulee kaupasta ruokaa jos vaikka mitä, ne on eilisiä, eikä miksikään ole menneet, ei tarvitse olla vähävarainenkaan, ruokaa riittää kaikille ja kelpaa.
    Ihmiset on perusluonteeltaan kateellisia, jos toisella on enempi etuja kuin itsellä, kun itsellä on elatus ja vaatteet, niin pitää olla tyytyväinen.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!