Tammikuun tähtitaivas

 

Tammikuun päivät ovat vielä pimeän täyttämiä, kun Auringon korkeus taivaankannella kasvaa hitaasti. Helsingissä on tammikuun alkupäivinä pimeää on vielä yli 14 tuntia ja Utsjoella 16 tuntia. Utsjoella kahdeksan viikkoa kestänyt kaamos päättyy 17.1. kun Aurinko nousee taas horisontin yläpuolelle. 

Oma maapallomme oli radallaan lähimpänä Aurinkoa eli perihelissä eilen eli  2.1. Maan ja Auringon välimatka oli tuolloin 147,1 miljoonaa kilometriä. Kauimpana Auringosta ollaan 6.7. jolloin Maa on Aurinkoon nähden aphelissä, välimatkaa tuolloin 152,1 miljoonaa kilometriä. Maan kiertorata Auringon ympäri on ellipsi eikä täsmällisen pyöreä.

Aurinko vaeltaa taivaallamme vuosittain samojen tähtikuvioiden kautta. Reitti sai jo kauan sitten nimen eläinrata. Myös Kuu ja aurinkokuntamme planeetat näyttävät maasta katsottuna kulkevan tätä samansuuntaista reittiä pitkin (ekliptika). Taivaanpallon puolikas on 360 astetta ja alunperin jokaiselle 12 tähtikuviolle on annettiin "tilaa" 30 astetta. Nykyisin eläinradan tähdistöjä tunnetaan 13, kun uusimpana mukana on tullut Käärmeenkantajan tähdistö, jossa Aurinko sijaitsee maraskuun lopulta joulukuun puoliväliin. Tähdistöjen rajat eivät nykyisin ahtaudukaan enää tuohon noin 2000 vuotta sitten raamitettuun 30 asteeseen.

Vuoden 2021 alkaessa Aurinko on Jousimiehen tähdistössä ja siirtyy Kauriiseen 19.1.

Planeetoista taivasta hallitsee alkuvuodesta  Mars. Tammikuun alussa planeetta on korkella etelätaivaalla Auringon laskiessa. Punainen planeetta löytyy helposti taivaalta.

Tammikuussa voi nähdä meteoriparvia 12.1. saakka, kun Kvadrantidit aloittavat 2021 tähdenlentovuoden. Maksimi oli viime yönä, mutta tulevanakin yönä niitä voi nähdä puolen yön jälkeen aamuyön lähestyessä  jopa kymmeniä tunnissa. Ne näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön suunnasta, tutun Otavan tähtikuvion kauhanvarren vasemmalta puolelta noin kymmenen asteen päästä varren laitimmaisesta tähdestä. Yksi aste taivaalla on noin kaksi Kuun läpimittaa eli kymmenen astetta on 20 Kuun läpimittaa. Kun nostat käden suoraan eteesi taivasta vasten ja laitat sormet nyrkkiin, on etäisyys (10 astetta) suunnilleen nyrkkisi leveys.

Karhunvartijan tähdistö näkyy Suomessa aina ja se kiertää taivaanlaen Pohjantähteä Ison karhun tähtistön perässä. Karhunvartijan kirkkain tähti on Arcturus, joka on koko tähtitaivaan viidenneksi kirkkain Aurinkomme mukaan luettuna.  

 

Tammikuun täysikuu on 28.1. Kravun tähdistössä.  

Jos hyvin käy ja tammikuussa paukkuisi pakkaset, saattaisi päästä näkemään jääsumuhaloja. Tavallisimmin niitä näkee kirkkaiden keinovalojen yläpuolella. Ilmassa tulee ilmiön syntymiseksi olla sopivia jääkiteitä. Jääsumuhaloja voi nähdä myös Auringon ja Kuun ympärillä, kehänä.

Vuoden ajan olemme käyneet kuukausittain läpi tähtitaivaan näkymiä ja ilmiöitä. Ensimmäinen postaus aiheen tiimoilta oli viime vuoden helmikuussa: Helmikuun tähtitaivas

Jatkamme tähtitaivaan ihmettelyä jatkossakin jollakin tapaa. Aihe on mielenkiintoinen ja alati muuttuva, kun tähtitiede kehittyy. Se mitä taivaalle katsoessa näemme on kuitenkin ikiaikaista ja niin hitaasti muuttuvaa, että taivas näyttäytyy meille aina samanlaisena sukupolvesta toiseen. Tästäkin kirjoittelimme taannoin: Tanssin tähtien kanssa

Kuvat: Pixabay

Lähteet: Alison Davies - Tähtitaivaan tarinoita, ursa.fi, Tähdet ja Avaruus 8/2020

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.