lauantai 16. tammikuuta 2021

Etsi elementtisi


Otsikossa ei ole kysymys rakennusmestarin ohjeesta talonrakentajalle.

Ei myöskään tuusulalaiseen lounasravintolaan suunnistamisesta.

Eikä puhuta myöskään mistään sähkölaitteisiin liittyvästä asiasta.

Luinpahan taas yhden kirjan, jonka aihepiiri liittyy uupumiseen. Lähinnä uupumisella tarkoitetaan useimmiten työssä uupumista, mutta eihän se koskaan yksistään työstä johdu. Tärkeimmät uupumiselle altistavat tekijät kuitenkin johtuvat kirjankin mukaan eri tavoin kuormittavista työolosuhteista.

Tämä kirja on tähänastisista paras, jonka olen aiheesta lukenut. Ja niitä on tullut luettua muutamakin tässä viime vuosien aikana. Sen on kirjoittanut Liisa Uusitalo-Arola. Kirjan nimi on Uuvuksissa, kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin.

Kijoittaja on työ- ja organisaatiopsykologi, työterveyspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti. Teksti ei ole mitään jonninjoutavaa lätinää tyyliin ”sinun pitää kuunnella itseäsi”.

Postauksen otsikko viittaa kirjan viimeiseen lukuun, jossa hän kirjoittaa hyvistä muutoksista elämässä uupumisesta nousemiseksi. Sokea suorittaminen ja päämäärätön tuotteliaisuus on alkanut menettää arvoaan. Monet etsivät hyvää, tarkoituksellisuuden täyttämää elämää. Tämä kirja sopii muidenkin lukea kuin uupumuksen kokeneiden. Se sopii hyvin kaikille, jotka huomaavat voimavarojensa olevan hupenemassa. Ja varsinkin niille, jotka eivät ole vielä huomanneet sitä. Tai ihan kenelle vaan. 

Elämässä pärjäämisen kannalta tärkeimpiä ovat muun muassa tarkkaavaisuuden säätely, muisti ja tunnesäätely. Kirjoittaja ampuu alas multitaskaamisen ideologian: tarkkaavaisuus on lähes aina suuntautuneena johonkin ja pystymme valitsemaan vain yhden kohteen. Samalla aivot yrittävät häivyttää muita kohteita. Jokainen tarkkaavaisuuden uudelleenkohdentaminen kuluttaa aivojen energiaa ja heikentää suorituskykyä. Kun ihminen on pahasti ylikuormittunut tai traumatisoitunut, tunneaivot voivat herkistyä ja stressireaktio laueta pienestäkin ärsykkeestä. Sellainen voi olla vaikka joku liian kova ääni tai liian suuri fyysinen rasitus.

Kaikki me kannamme mukanamme hankalien kokemusten muistoja. Toiset dramaattisempien, toiset arkipäiväisempien, lyhytkestoisten tai pitkäkestoisten. Toiset ovat saaneet enemmän tukea kuin toiset. Tämän seurauksena meillä on kullakin erilaisia selviytymis- ja suojautumiskeinoja ja asioiden käsittelystrategioita. Uupuminen on seurauksena, kun strategiat eivät kanna enää tietyn pisteen jälkeen.

Uupumisesta toipuminen etenee harvoin suoraviivaisesti. Välillä tulee takapakkiakin. Yleensäkin eteneminen elämässä etenee spiraalimaisesti. Vain harvoin voi käsitellä yhden asian loppuun yhdellä kertaa. 


Ihmisen on tärkeää palautua rasituksesta. Palautuminen on prosessi, jonka aikana voimavarat täydentyvät. Kokonaisvaltaiseen elpymiseen kuuluu, että pystyy ottamaan etäisyyttä työtodellisuuteen myös henkisesti. Työpäivän aikanakin voi irrottautua työtodellisuudesta. Lounastauko elvyttää, jos sen pitää säännöllisesti ja itse haluamallaan tavalla. Työasioiden puiminen lounaspöydässä ei edistä elpymistä.

Omaa palautumisen astettaan on vaikea arvioida. Siihen on kehitetty erilaisia mittausteknologioita. Mittaustulokset saattavat näyttää erinomaisilta, vaikka keho olisi aivan "tiltissä" eli kuormituksen ja palautumisen vaihtelua ei tapahdu laisinkaan. Silloin keho ei enää reagoi stressiin. 

Ei ole mitään niin tyhmää kuin tehdä tosi hyvin sellaista, mitä ei pitäisi tehdä ollenkaan. (Peter Drucker).

Etsi siis elementtisi. Sen tunnistaa siitä, että työssään tuntee olevansa mies tai nainen paikallaan. Aina se ei tunnu siltä, vaikka olisikin hyvä työssään. Moni meistä on hyvä ja taitava monessakin asiassa, mutta jossain itse kukin on vielä enemmän omimmillaan. 

Oman parhaimmuusalueensa tunnistamiseen on netissä ilmainen VIA-testi. Sillä voi selvittää, mihin järjestykseen 24 positiivista luonteenvahvuutta sinulla asettuu. Ideana on tunnistaa ne vahvuudet, jotka ovat itsellesi luontaisia ja joiden varaan sinun kannattaa rakentaa. Kysymyksiä testissä oli 120 ja ne olivat osittain samoja vähän eri sanoin, kuten näissä testeissä yleensä aina on. Tein tuon testin ja kolmen kärkeen nousi ominaisuudet, joista en yllättynyt. Vastaavasti häntäpäässä komeili jotain, mistä voisi etsiä osasyitä omalle uupumukselleen. 

Kirjan mukaan uupumisesta toipumisessa tehokkain ja turvallisin tapa käynnistää aivot on käyttää käsiään. Eli siis tehdä jotain mihin tarvitaan käsien motoriikkaa. Käsien edustus liikeaivokuorella on huomattavan suuri verrattuna niiden kokoon suhteessa muuhun kehoon. Tekemisen pitää olla sellaista mistä tykkää, ei mitään vaivalloista ja vastenmielistä. Sellaista, mitä tekemään lähtee innolla. Liian pitkään jatkunut lepo voi lisätä masennuksen riskiä. 

Palauttava toiminta auttaa miettimään elämää eteenpäin ja palauttaa uupumuksessa katoamaan päässyttä hallinnan tunnetta. Tietokoneella pelaaminen ja elokuvien katsominen voi viihdyttää, mutta se ei lisää hallinnan tunnetta.



Jos jotain hyvää pitää löytää uupumisesta, niin se tuo usein mukanaan hyvänlaatuisen allergian kuormittavia ihmisiä, tilanteita ja vuorovaikutusasetelmia kohtaan. Keho ei salli paluuta entiseen sen paremmin kuin mielikään.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!