Joulukuun tähtitaivas

Taivaallamme on noin 2000 vuotta sitten loistanut kirkas tähti - se on varmaa. Johdattiko se ketään minnekään, on sitten toinen juttu. Matteuksen evankeliumin mukaan taivaalla loistanut kirkas tähti opasti itämaan tietäjät Jeesus-lapsen luokse. Tänäkään päivänä ei ole täyttä varmuutta siitä mikä tai mitkä tähdet taivaalla loistivat. Suosituimpana teorioista on Jupiterin kohtaaminen eli konjuktio joko Venuksen tai Saturnuksen kanssa. Yksinäänkin kirkkaat planeetat olisivat loistaneet kohdatessaan huomioita herättävän kirkkaina joulukuun taivaalla.  Muita teorioita ovat mahdollinen supernovaräjähdys tai komeetta. 

Tähtitaivaan kiertolaisten radat kohtaavat toisensa täydellisesti vuosisatojen tai -tuhansien kuluessa aina jossakin vaiheessa. Mikäli Beetlehemin tähti loisti planeettojen kohtaamisen johdosta, syttyy tämä "joulun tähti" taivaalle seuraavan kerran vuonna 2065, kun Jupiter ja Venus kohtaavat taivaalla niin, että näyttävät sulautuvan yhdeksi tähdeksi. Jos kyseessä oli Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen, näkevät tulevat sukupolvet Beetlehemin tähden noin vuonna 2400.

Uusia teorioita Beetlehemin tähdeksi syntyy aika ajoin. Eräs niistä on näkemys siitä, että useat tutut taivaankappaleemme olisivat olleet samalla suunnalla lähekkäin yhtäaikaa: Jupiter, Kuu, Saturnus, Venus, Merkurius ja Mars olisivat kaikki olleet taivaalla idässä ja tietäjät lähtivätkin seuraamaan näennäisesti yhden tähden sijaan useampaa.

Ehkä Beetlehemin tähden arvoitus ei koskaan varmasti ratkea, kun ehdokkaita on useita. Ehkä se onkin parasta, että salaisuus säilyy ja myytti pysyy myyttinä ja osana ikiaikaista tarinaa.

Joulukuun tähtitaivas tarjoilee tänäkin vuonna monta hienoa kohdetta.

Meteoriparvi geminidien maksimi 13./14.12. välisenä yönä.Tällöin voi nähdä jopa 70 tähdenlentoa tunnissa.

Talvipäivänseisaus on 21.12. Tällöin päivä on lyhimmillään ja yö pisimmillään pohjoisella pallonpuoliskolla. Sitten päivä alkaa taas pikku hiljaa pitenemään.

Täysikuu 30.12.

Planeetoista joulukuussa näkyy Mars, joka nousee etelätaivaalle kuun alkupuolella illalla puoli yhdeksän jälkeen ja kuun loppupuolella jo iltaseitsemältä.

Saturnus ja Jupiter löytyvät hämärtyvältä taivalta - erityisesti 21.12. niitä kannattaa tähyillä, kun planeetat ovat todella lähellä toisiaan. Etäisyys on vain kuusi kaariminuuttia eli ne ovat noin neljäsosan Kuun halkaisijan päässä toisistaan. Melkein kuin joulun tähti syttyisi taivaalle.

Venus ja Merkurius himmenevät Auringon loisteeseen. Venus matkaa Vaa´an tähdistöstä Skorpioniin ja edelleen 21.12. Käärmeenkantajaan. 

Käärmeenkantajan tähdistö näkyy Suomessa parhaiten alkusyksyllä ja loppukeväällä, silloinkin sen eteläisimmät osat ovat juuri ja juuri horisontin yläpuolella. Tähdistö kulkee taivaanekvaattorilla, samalla kuvitteellisella radalla, jota pitkin Aurinkokin näyttää kulkevan taivaalla. Aurinko näkyykin Suomesta katsottuna Käärmeenkantajan suunnassa noin 29.11. - 17.12. välisen ajan ja itseasiassa tällä aikavälillä syntyineiden horoskooppimerkin tulisikin olla käärmeenkantaja. Tätä epävirallista 13. tähtimerkkiä eivät useimmat astrologit tunnusta. Osa jousimiehistä siis itse asiassa onkin horoskooppimerkiltään käärmeenkantajia. Käärmeenkantajien sanotaan olevan salamyhkäisiä ja vetovoimaisia, kapinoivia ja itsenäisiä, tiedonjanoisia ja omistushaluisia. Merkin ominaispiirteet ovat sekoitus jousimiestä ja skorpionia.

 

Lähteet: ursa.fi, Alison Davies: Tähtitaivaan tarinoita

Kuvat: Pixabay ja Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.