Itsenäisyys ja koronavirus

Itsenäisyyspäivä on taas täällä. Perinteiset Linnan juhlat ja muut hienot juhlatilaisuudet jäävät valitettavasti väliin koronan vuoksi. Toivottavasti Linnan juhlien tilalle illaksi kaavailtu ”spektaakkeli” korvaa perinteisen kansanhuvin ja juhlapukunäytöksen television ääressä. Minkä värinen puku tänä vuonna on rouva Haukiolla ja kuka on Linnan juhlien kuningatar. Äänestä iltapäivälehden sivuilla! Siinä tärkeimmät uutiset Linnasta. Eilen kaupassa käydessä huomasin, että iltapäivälehdissä yritetään keksiä nyt juttua menneistä Linnan juhlista, kun ei uusia nyt tule. 

Itsenäisyyspäivä on onneksi säilynyt aitona ja kansallisena juhlana, jonka alkuperäistä aihetta vielä ainakin toistaiseksi osataan kunnioittaa. Siihen ei ole liitetty mitään materiaalista touhotusta kuten jouluun ja varsinkin halloweeniin, joka on meille vähän ”vieraslaji”, Amerikantuliainen. En vietä sitä. 

Mannerheim-ristin ritareita ei Linnassa enää koskaan nähdä livenä, ainoastaan historiallisissa dokumenteissa viimeisenkin poistuttua marraskuun 1. päivänä taivaallisille kentille, joilla ei tarvitse taisteluja käydä eikä edes muistella. Sodan käyneen sukupolven uhraukset ja muistot väistämättä hiutuvat pois mielistä ja pikku hiljaa saavat vähemmän huomiota. Muutama vuosikymmen vielä ja kohta joukossamme ei ole enää niitäkään, joiden vanhemmat ovat olleet sodan tai sodan jälkeisen jälleenrakentamisen kanssa tekemisissä. 

Olihan siinä oma tunnelmansa ja säväyksensä, kun Adolf Ehrnroothia Linnan juhlissa haastateltiin samalla kun kaunis ja hento Karin-rouva havisi vieressä kuin haavanlehti. ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa.”

Linnan juhlien kutsuvieraslistoja alettiin muuttaa jo Ahtisaaren aikana, ehkä jo aikaisemminkin. Vähemmän pönötystä ja enemmän tavallisia kansalaisia, joita presidenttipari oli tavannut vuoden mittaan. Menestyneitä kulttuurielämän edustajia, urheilijoita ja yrittäjiä. Ja hyvä niin.

”Mitä itsenäisyys teille merkitsee?” Se on jo puhkikulunut kysymys, jonka juhlavieraalle toimittaja kameran edessä esittää. Tässä voisi lainata ja muokata Walesin prinssin kuuluisaksi tullutta lausetta kihlauksensa julkistamistilaisuudessa: ”Mitä rakkaus sitten tarkoittaakaan.” ——> Mitä itsenäisyys sitten tarkoittaakaan. Parempi joka tapauksessa EU kuin sodan uhka Euroopan sisällä. 

Hanke Euroopan yhdentymiseksi alkoi pian toisen maailmansodan jälkeen. Sen tavoitteena on lopettaa pysyvästi naapurusten väliset toistuvat ja tuhoisat sodat, joista tuorein oli toinen maailmansota. Vuonna 1957 allekirjoitettiin Rooman sopimus, jolla perustettiin Euroopan talousyhteisö (ETY) eli yhteismarkkinat.

Jos EU tällä ajatuksella toimii ja toimisi, olisi se vallan hieno asia. Nähtäväksi jää, miten onnistuu muun muassa tulevan koronarokotteen jakelu Euroopan alueella. Toivottavasti EUn tekemästä koordinoinnista on hyötyä. Ilman sitä olisi selvää, että rokotteen tullessa ”tuutista” ulos ja jakeluun, alkaisi turnajaiset siitä, mikä maa ensimmäiset rokotteet saa ja maan sisällä toiset turnajaiset siitä, kenen lihaan ne pistetään. 

Nytkin on saamiemme tietojen mukaan jo loppumassa olevien influenssarokotteiden vuoksi korotettu ääntä aikuisten ihmisten kesken jossain päin maata. Rokottaminen on siis alkanut kelpaamaan, nyt kun pelko on hiipinyt ihan lähituntumaan. 

EUn hyvyyteen tai huonouteen ei tässä oteta kantaa, koska se on mahdotonta. EU-jäsenyydestä on seurannut kaikenlaista. Kansallista itsemääräämisoikeutta se on selvästikin vähentänyt, mutta se on väistämätön seuraus. Ei voi yhtä aikaa kuulua kimppaan ja päättää kaikesta itse, vaan on päätettävä porukalla. Se vaan on huolestuttava piirre, jos ei edes itselleen määriteltyjä sääntöjä noudateta.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Kuinka käy Euroopan elvytyspaketin? Minkälainen sirkus alkaa, kun koronaa vastaan aletaan rokottamaan? Tuleeko kolmas aalto joulun jälkeen? Mitä Donald touhuaa 20. tammikuuta?

Onnellista ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille lukijoillemme! 

Kuvat: Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä. 

Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.