 |
Hämärällä mökkitiellä.
Ilma on sumusta sakeaa.
Kosteus koskettaa ihoa.
Ihan kuin joku silittäisi poskeani.
Muistelen ennen meitä eläneitä.
Edellämme menneitä.
Äitiä ja isää.
Ystäviä.
Lemmikkejä.
Alakerran auttavaista naapuria.
Opettajaa. Työkaveria.
Etäisesti tuttua.
Kaikkien tuntemaa julkkista.
Kulkumme vie samaan määränpäähän.
Polku alkaa ajallaan kaveta ja hiipua.
Kunnes katkeaa ja katoaa.
Määränpäässä saapujia odottaa sama valo.
Tai pimeä. Ehkä sitten ei olekaan mitään.
Ovathan he kuitenkin aina luonamme.
Muistoina, sinussa ja minussa.
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat
Kauniisti sanottu, minun isää ja äitiä ja nuorinta siskoa ei ole enää, heidän haudat meiltä on satojen kilometrien päässä, ja voi mennä vuosia, jopa 10 vuottakin, jos vie ohi mennen kukan tai kynttilän, mutta en ole sellainen niin sanottu vainajien/hautojen palvoja, suomessa on erik. se että täällä palvotaan hautoja,en tarkoita sillä mitään, minua se ei haittaa,tietysti ne on kauniisti laitettu, on hyljättyjä hautausmaita on myös, ne on kauniita, olen kuvannut vanhoja kiviä ja ristejä, mainitsemani omaiseni haudat ei ole kirkkojen hoidettavana, isän ei 30 vuoteenkaan, siellä kasvaa luonnonkukat, siskoni ei ole käynyt 30 vuoteen edes katsomassa missä isän hauta on, miksi pitäisi? voi olla että ei halua edes muistella isää, sisko ja äitiä.Sanotaan että on armoa ja jatkoaikaa että joku saa elää kauan, niinkuin miehen äidin puoliso 99v. ja miehen äiti yli 90, täti 96, toinen täti 87 ja vielä toinen täti 85v.
VastaaPoistaElämä on arvokas loppuun asti, vaikka ei pystyisi enää mitään tekemään.
p.s mun kommentit on aika pitkiä ja ei niin yksinkertaisia, olenko liian avoin, tai tms.?
Kiitos kommentistasi! Meistä on mukavaa, jos juttumme saavat lukijat pohtimaan asioita ja näitä pohdintoja on kiva lukea. Niin kuin tätä sinunkin nyt kirjoittamaa.
PoistaMinusta on rauhoittavaa kulkea hautausmaalla. Ne ovat useimmiten niin hienosti hoidettuja. Vanhoilla hautausmailla on usein upeita vanhoja puita. Käyn omien edesmenneiden läheisteni haudoilla silloin, kun siltä tuntuu. En pelkästään velvollisuudesta tai tavan vuoksi. Jouluinen kynttilämeri hautausmaalla on lohduttava ja joulun aikaan käymme aina haudoilla, jos se vain suinkin on mahdollista
Jotkut tosiaan tuntuvat "palvovan" hautoja ja sallittakoon se heille. Siihen on varmasti syynsä.
Miehesi puolella on pitkäikäistä väkeä. Pitkäikäisyyskin on ehkä jotenkin geeneissä - näin sanotaan! Ennen vanhaan usein toivotettiin pitkää ikää! Sanonta on jäänyt unholaan, nykyisin kun useat saavuttavat ainakin 70 vuoden tai jopa 80 vuoden iän. 1900-luvun alkupuoliskolla vain harva eli noin vanhaksi.
Hyvää pyhäinpäivää sinulle 😊
Kaunis ja koskettava runo.Ja kauniit kuvat. Pyhäinpäivänä on aika pysähtyä hetkeksi ja muistella rakkaita pois menneitä. Hyvää Pyhäinpäivää sinulle.
VastaaPoistaKiitos kommentistasi!
PoistaRuno syntyi pyhäinpäivän aaton tunnelmissa läheisiä muistellessa. Maisemat latasivat tunnelmaan oman jännitteensä, kun kuljeskelin mökkitiellä kuun valossa. Oli hieno ilta ja kuu melkein täysi.
Hyvää pyhäinpäivää myös sinulle 😊
Kaunis runo ja taianomaisen tunnelmalliset kuvat! Onneksi on niitä kauniita muistoja jotka vähän helpottavat ikävää...Leppoisaa Pyhäinpäivä viikonloppua❤️
VastaaPoistaKiitos kommentistasi! Tunnelma kuvia ottaessani oli todellakin taianomainen. Täydellinen hiljaisuus, käsinkosketeltava usva ja lähes täysi kuu.
PoistaMuistot ❤ Ne lohduttavat. Ja muistoista päällimmäisiksi jäävät usein ja toivottavasti ne kaikkein kauneimmat!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaLaita ihmeessä - katsomme tietysti!
PoistaHuomasin joku aika sitten, että tutulls hautausmaalla oli uudehko hautakivi, jossa oli venäläinen nimi ja kiveen oli kaiverrettu kuva tästä henkilöstä. Ensin oudoksuin kuvaa, mutta se on itse asiassa aika ihana juttu.
Niin tunnelmallinen ja ajatuksia herättävä postaus. Me emme pääse läheistemme haudoille, joten mielissämme heitä ajattelemme.
VastaaPoistaKiitokset ❤ Onneksi edesmenneet läheiset kulkevat aina mukanamme, paikasta riippumatta ❤
Poista