keskiviikko 13. toukokuuta 2020

Metsätiellä



Joka-aamuinen lenkki sukeltaa metsän siimekseen. Menen metsään aina kun se on mahdollista. Täällä maalla ollessa ei tarvitse asian kanssa nähdä vaivaa, päättää vain minkä reitin valitsee. Nuuskija on innoissaan metsälenkeistä. Se tekee omaan matkaani nähden ainakin kolminkertaisen lenkin kiemurellessaan tuoksujen perässä. Tänään valitsemme vanhan metsäautotien, jonka jokin metsäkone on joskus raivannut. Renkaiden jättämät urat ovat peittyneet paksuun sammaleeseen.

"Mä kuljin metsätietä, ol' suvi parhaillaan. Kas jänö esiin loikki, taas katoo joutuisaan."

Emme näe jäniksiä, vaikka jänikset varmasti näkevät meidät. Jäniksiä on liikkunut pihapiirin tuntumassa aamuisin ja löydämme metsästäkin varman merkin jänisten käynnistä. Valkoista talvikarvaa on jäänyt varvikkoon.

"Mä puron luokse saavuin, kas noin se kiemurtaa. Ja ylös alas pienet näin kalat sukeltaa."

Tämä polku johtaa pienelle helisevälle metsäpurolle, joka kuohuten virtaa kohti pientä lampea. Kun kevät etenee, puron varteen nousee rentukoita. Puro kiemurtelee osan matkaansa maanalaisissa onkaloissa ja vain soliseva ääni paljastaa sen olemassaolon. Kaloja näin pienessä purossa ei ole, mutta lampi, johon puro johtaa, on täynnä isoja tummia ahvenia.

"Kun sillan poikki astuin, niin metsään saavuinkin. On sinne pesän tehnyt pien lintu armahin." 


Saavumme hakkuuaukean reunalle ja jäämme kuuntelemaan moniäänistä lintujen kevätkonserttia. On sirkuttajaa, livertäjää, viheltäjää, pulputtajaa ja tahtia hakkaa tikka nokallaan kelon kylkeen.

"Kas korkealle linnut, ne nousee ilmahan. Ja kilpaveikkoinansa on pilvet taivahan."


Aurinko paistaa pilven lomasta ja käännän kasvoni kohti valoa ja lämpöä. Nuuskija tulee viereen ja kurotan silittämään sen auringon lämmittämää mustaa turkkia. Keväinen maa tuoksuu.

"Myös pikku perho kiitää se tuonne kukkiin päin. Nyt lähden äidin luokse ja kerron mitä näin."

Kimalainen mennä pöristelee korvan juuressa ja havahduttaa meidät paluumatkalle. Äidille en voi juosta kertomaan. Äitiä ei enää ole. Mutta usein metsäpolulla tunnen, että äiti on matkassa. 

Tarinan kerroin teille.


Kuva: Erikoiset Asiantuntijat

Kursivoidut kohdat lainauksia lastenlaulusta Mä kuljin metsätiellä (trad.)

6 kommenttia:

  1. Ihana kuvaus metsäautotiestä. Kävin hitaasti tallustaen tänään pienen lenkin metsäautotiellä. Katselin jo hakkuualueelta, olisiko korvasieniä, muttei ollut. Mutta on tunne, että pian ne nousevat. Leppoisaa keskiviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Toivottavasti löydät korvasieniä, minäkin aioin taas mennä viikonloppuna sienimetsälle!

      Poista
  2. Onpa hienosti kirjoitettu kuvaus aamulenkistä nelijalkaisen ystävän kanssa. Oli helppo samaistua. Metsäteille minun ja meidän koiruuksien lenkitkin usein vievät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Metsässä on ihanaa ja koira on aina valmiina lähtemään mukaan! Hyvää viikonloppua!

      Poista
  3. Ihana tunteellinen tarina❤

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!