Liikunnan tärkeydestä aivoille

Uusimmassa Tiede-lehdessä (5/2020) on mielenkiintoinen artikkeli liikunnan tärkeydestä aivoille, varsinkin ikääntyville aivoille. (Uudempikin numero on jo ilmestynyt, mutta tämä postaus on kirjoitettu jo tovi sitten.)

Kestävyysliikunta synnyttää uusia hermosoluja aivojen hippokampukseen, jolla on vaikutusta muistitoimintojen ylläpitämiseen. Liikunta voi jopa vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Ikääntyvien ihmisten muistivaikeuksiin liittyy nimittäin hippokampuksen surkastuminen ja selvimmin tämä näkyy hermoston rappeumasairauksissa kuten Alzheimerin taudissa.

Treenaamisen ja hippokampuksen yhteys ihmisellä on vahvistettu moneen otteeseen. Treenaaminen vaikuttaa myönteisesti myös aivojen etuotsalohkoon. Kuntosalin juoksumatolla rehkiminen ei silti riitä, vaan samalla tulisi tehdä jotain, joka haastaa aivojen kognitiivisia toimintoja. Tällainen liikuntamuoto voisi olla vaikka polkujuoksu tai maastopyöräily. Kasvava todistusaineisto osoittaa, että älyllisesti stimuloiva liikunta hyödyttää aivoja enemmän.

Kun ihmisen esi-isät ja -äidit nousivat kahdelle jalalle kävelemään ja juoksemaan, se asetti aivan uusia vaatimuksia aivoille. Koko kehon lihastoimintaa piti säädellä ja käsitellä paljon informaatiota. Kestävyysliikunnan määrä lisääntyi, kun ruokaa jouduttiin keräämään pitkien matkojen takaa ilmaston viilennyttyä noin kaksi miljoonaa vuotta sitten.

Noin 10 000 vuotta sitten kestävyysliikunta väheni, kun ihminen asettui aloilleen ja alkoi viljellä maata. Alkoi muodostua paikoillaan pysyviä yhteisöjä, joissa myös kulkutaudit alkoivat levitä. Sitä ennen elämä oli ollut liikkuvampaa ja elettiin pienemmissä ihmisyhteisöissä, mikä ei mahdollistanut tautien leviämistä niin hyvin.

Tehokkaiden aivojen kasvatus ja ylläpito on ihmiskeholle energiataloudellisesti vaativaa. Kun nykyihmisen ei enää tarvitse harjoittaa kestävyysliikuntaa saadakseen ruokaa, on neurobiologisesta näkökulmasta järkevämpää antaa hippokampuksen surkastua. Ikääntymiseen liittyvät aivojen hippokampuksen surkastuminen ja muistitoimintojen heikentyminen saattavat ainakin osittain johtua vähentyneestä liikkumisestamme.

Alkuperäinen artikkeli on julkaistu Scientific American -lehdessä tammikuussa 2020 ja sen ovat kirjoittaneet professorit David Raichlen (biologiset tieteet, Etelä-Kalifornian yliopisto) ja Gene Alexander (psykiatria, Arizonan yliopisto).
Artikkelin on suomentanut Petri Riikonen.

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat / Tiede-lehden kansi
Ei kaupallista yhteistyötä.
Kuvien ja tekstin kopioiminen tai muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Linkkejä blogiin ja postaukseen saa jakaa vapaasti.