Kirjastosta varaamani 16 kirjasta osa jo odottaa noutoa lähikirjastossa ja muutamaa vielä jonotan. Pisin jono on Eero Huovisen kirjaan Äitiä ikävä, jonka Nytte arvioi blogissamme jo aikaisemmin. Olin jonossa sijalla 188. Siksi oli pakko laittaa Bookbeat tulille ja olosuhteiden pakosta kuunnella teos äänikirjana. Äänikirjan kuuntelu on mukavaa ja helppoa. Jopa siinä määrin, että lähes poikkeuksetta nukahdan siihen kuulokkeet korvilla. Huovisen kirjastakin meni pari tuntia hukkaan sikeitä vedellessä.
https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2020/03/aitia-ikava.html
Varaamistani kirjoista seuraavaksi mielenkiintoisimmalta vaikuttaa Milla Peltosen kirjoittama Erakot: omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita. Myös tämän kuuntelin äänikirjana.
Erakoita ja erakoitumista on käsitelty kaunokirjallisuudessa muun muassa Kalle Päätalon, Arto Paasilinnan ja Rosa Liksomin teoksissa. Ja kyllähän se Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijakin on eräänlainen erakko. Elina Karjalaiselta on Upponalle ja erakko -niminen kirja ja Tove Janssonin Muumipappa ja meri -teoksessa kalastaja on erakoitunut ja Muumihahmoihin kuuluva Mörkö (nainen) on myös erakko.
Vastaako kirjallisuuden ja median luoma erakkokuva todellisuutta? Ovatko erakot aina vanhoja, pienikokoisia partaukkeleita, jotka ovat likaisia, haisevia ja kiukkuisia? Asuvatko he turvekammeissa tai luolissa ja syövät jäkälää? Ovatko he sulkeutuneita ja pelottavia? Eivät, vaan erakoitakin on monenlaisia niin kuin muitakin ihmisiä. Myös Helsingin itälaidalla Mustavuoressa on asunut erakko. Erakkoelämä sopii luonnollisesti parhaiten introvertille ja itsenäiselle ihmistyypille. Erakoituminen on eri asia kuin yksinäisyys. Erakoituminen on oma valinta ja useimmiten siihen lienee jokin maailmankatsomuksellinen perusta. Nyky-yhteiskunnassa ekstroverttius on yliarvostettua. Monet taiteilijat, keksijät ja tiedehenkilöt ovat olleet introverttejä.
Erakot ja erakoituminen liittyy Suomessa maantieteellisesti useimmiten Lappiin, mikä johtuu hyvin pitkälti kullanhuuhdonnasta ja sen houkuttelevuudesta. Yksi kullanhuuhtojaksi ryhtynyt erakko (tai toisinpäin) on Pellervo Kankainen, joka rakensi omin käsin itselleen pirtin kaamosaikaan neljänkymmenen asteen pakkasessa kahdenkymmenen kilometrin kävelymatkan ja kahden vuorokauden soutumatkan päähän ihmisten ilmoilta. Ei ihme, että hänellä on oma mielipide televison Selviytyjät-sarjasta.
Kirjassa kerrotaan myös eteläisemmässä Suomessa, muun muassa Sahalahdella ja Päijänteen Koreakoivun saaressa asuneista erakoista. Nykyerakoitakin on. Kaikki eivät ole vanhoja miehiä.
Viime vuosisadan alussa 1930-luvulla itävaltalainen Anton Neumeier muutti 19-vuotiaana Lappiin erakoksi. Muutto ei tapahtunut hetken mielijohteesta, vaan hän opiskeli etukäteen norjan kieltä ja tuli ensiksi Norjan puolelle, josta myöhemmin asettui Suomeen. Erakoista löytyy lisää dokumentteja yle.fi:ltä.
Ohessa linkki MTV3:n nettisivuille, jossa on artikkeli Marketta Hornista, joka muutti maalle erakoksi. Hänestä kerrotaan myös tässä kirjassa.
Ohessa linkki mtv3:n juttuun.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/seurapiirirouva-marketta-muutti-erakoksi-ikimetsaan-koska-hanen-ekologisuutensa-on-ihmisille-liikaa-miten-ihminen-voi-ylipaataan-elaa-tassa-yhteiskunnassa/7800072#gs.4zseof
Koronapandemia on pakosti aiheuttanut erakoitumista. Se voi lisääntyä jatkossakin. Erakoitumisesta voi tulla uusi trendi, "uusi normaali", kun etätyön mahdollisuudet on nyt huomattu. Ainakin jonkinlaista maallepakoa voi olla tulossa pois pääkaupunkiseudulta.
Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Pixabay, Aamulehti
Ei kaupallista yhteistyötä
Kuvien ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty.
Blogin ja postauksen linkkiä saa jakaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!