Omakuva neljänä eläimenä

Luovan kirjoittamisen vapaus ja vimma -kurssimme yksi tehtävistä oli kirjoittaa omakuva neljän erilaisen teeman avulla, esimerkiksi neljänä elementtinä, eläimenä, kasvina tai neljässä paikassa. Valitsin tuon neljä eläintä. Ja runostani tuli tällainen.

Kissa kehrää lämmössä,

pehmeässä ja kuivassa.

Nukkuu mielellään

ja jos suinkin mahdollista,

paljon. 

Se valitsee itse, tuleeko syliin.

On kaikkiruokainen,

mikä vaan ei silti kelpaa.

Tämä yksilö pitää vedestä, 

mutta valitsee miten.

Vain lasissa, sadepilven sisällä

ja itse pinnalla pysyen.

Se ahertaa 

omaa työtään.

Se noudattaa 

yhteisiä sääntöjä

eikä kehittele omiaan.

Se tekee yhteistyötä,

muuten homma ei toimisi.

Kyllä se lepää

silloin kun on levon aika. 

Ei muurahainen hullu ole, 

eikä virheetön,

vaikka joskus 

hullulta näyttää. 

Leijonaemo on Äiti

isolla äällä kun 

pennut ovat pieniä.

Se käyttää niihin kaiken.

Valmistaa niitä elämään.

Tyrkkii omille jaloilleen.

Antaa tilaa ja löysää.

Hyväksyy jatkumon.

Tirauttaa vähän,

kun pentu nousee omilleen.

Nauttii lopputuloksesta 

ja haikailee perään

vielä vähän. 

Ulkoilutan karvaista perheenjäsentä

ja pohdin neljättä eläintä.

Kysyn vaakasuoralta mieheltä.

Muusa vastaa välittömästi:

Kotka

Pitihän se arvata.

Muusa nauraa sisäänpäin.

Yli kolmenkymmenen

avioliittovuoden jälkeen

sitä uskaltaa jo heittää

mitä mieleen juolahtaa. 

Tai mistäpä minä tiedän

kuinka kauan hänellä
tämä on ollut mielessä.

Lue myös toisen asiantuntijan omakuva:

Neljä sijaa

ja juttu kurssistamme:

Luovan kirjoittamisen kurssimme vapaus ja vimma

Kuvien ja tekstien luvaton kopioiminen on kielletty.

Kuvat: Pixabay