sunnuntai 26. tammikuuta 2020

Narsismista


Kanssaihmisiä arvioidaan narsistiksi somessa ja mediassa joskus heppoisin perustein. Narsistiksi leimaaminen on jäänyt kyökkipsykologien arkipuheeseen. Todellisuudessa kyseessä on vaikea persoonallisuushäiriö. Usein ei kuitenkaan ole niinsanotusti savua ilman tulta.


Me Naiset -lehti julkaisi viime keväänä asiaa koskevan juttunsa yhteydessä Suomalaisten psykiatrien käyttämän SCID-II lomakkeen, jossa on 17 kysymystä mahdollisen narsistisen persoonallisuushäiriön kartoittamiseen. Kysymyksiin vastataan joko Kyllä tai Ei ja viisi Kyllä -vastausta saattaa antaa aihetta asian tarkempaan selvittämiseen. Parissa kysymyksessä kysymyksenasettelu on huono. "Onko Teille sanottu, että..." "Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että..." 

Ei narsistille mennä sanomaan mitään poikkipuolista tai "valittamaan" mistään. Sehän tulee heti silmille tai saman yhteisön jäsenenä lähtee laatimaan reklamaatiota korkeimmalle mahdolliselle taholle.




Narsisti ei itse tajua eikä myönnä omaa tilaansa, eikä lähde sitä omasta aloitteestaan tutkituttamaan. Siinäpä pulma. Ketään ei voi diagnosoida narsistiksi ilman perusteellisia psykiatrisia tutkimuksia. 


Ohessa linkki Me Naiset -lehden juttuun. 

Ohessa lomakkeen kysymykset: 


Jäävätkö ihmisiltä usein huomaamatta erityiset kykynne tai saavutuksenne?
Onko Teille sanottu, että Teillä on liian korkea käsitys itsestänne?
Ajatteletteko paljon valtaa, mainetta tai tunnustusta, jota saatte vielä jonakin päivänä?
Ajatteletteko paljon täydellistä rakkaussuhdetta, jonka koette jonakin päivänä?
Kun Teillä on ongelma, vaaditteko melkein aina päästä johtajan puheille?
Onko Teistä tärkeää viettää aikaa vaikutusvaltaisten ja huomattavien ihmisten seurassa?
Onko Teistä tärkeää, että ihmiset kiinnittävät Teihin huomiota ja ihailevat Teitä jollakin tavalla?
Ajatteletteko, että ei ole välttämätöntä noudattaa tiettyjä sääntöjä tai tapoja, jos niistä on teille haittaa?
Tuntuuko Teistä, että olette henkilö joka ansaitsee erityiskohtelun?
Onko usein välttämätöntä astua muutamille varpaille, jotta saatte mitä haluatte?
Onko Teidän usein asetettava omat tarpeenne muiden tarpeiden edelle?
Odotatteko usein toisten tekevän kyselemättä, mitä pyydätte, koska olette kuka olette?
Oletteko kiinnostumaton toisten ongelmista tai tunteista?
Ovatko ihmiset valittaneet Teille, että ette kuuntele heitä tai välitä heidän tunteistaan?
Oletteko usein kateellinen toisille?
Tuntuuko Teistä, että toiset usein kadehtivat Teitä?
Oletteko sitä mieltä, että vain hyvin harvat ansaitsevat huomionne ja aikaanne?


Jutun mukaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä kärsiviä on väestöstämme noin yksi prosentti. Amerikkalaistutkimusten mukaan väestöstä 0-5,3% on narsisteja. Amerikassa kaikkea on enemmän. Eriasteisesta narsistisesta vammasta kärsiviä henkilöitä on kuitenkin paljon enemmän. Huonolla matematiikalla voisi karkeasti arvioida, että itsekin tunnen noin puolisen tusinaa narsistia tai sellaisia luonteenpiirteitä omaavia. No, ainakin neljä.


Erikoisilla Asiantuntijoilla on useitakin havaintoja narsistisia luonteenpiirteitä omaavista henkilöistä ja sellaisten uhreiksi joutuneista. Lähipiirin kannalta narsistinen henkilö voi olla todella hankala tai hetkittäin jopa hurmaavakin, niin halutessaan. Sen vuoksi voi joissain tapauksissa tulla suurena yllätyksenä jonkun tuttavapiiriin kuuluvan henkilön epämiellyttävät piirteet. Näistähän on julkisuudessakin ollut esimerkkejä. Vastikään julkaistussa Vesa-Matti Loirin elämästä kertovassa kirjassa hänen mummonsa tuumasi Veskun olevan ”tyypillinen narsisti”. Onneksi narsismiin taipuvaista henkilöä ei ole omaan perheeseen osunut, mutta seuraamaan on jouduttu joitakin tapauksia sekä narsismin uhreja. Itse tuntemani henkilöt, joilla on selvästi narsistisia luonteenpiirteitä, eivät ole vähäisessäkään määrin hurmaavia.


https://erikoisetasiantuntijat.blogspot.com/2019/12/jari-tervo-loiri.html



Netistä löytyy eri lähteistä paljon tietoa tästäkin asiasta. Narsismi on monimuotoinen persoonallisuushäiriö. Sen keskeisin piirre on epärealistinen ja ylivertainen kuvitelma itsestään. Narsisti uskoo omaan erityisyyteensä ja kuvittelee olevansa etuoikeutettu. Narsisti sallii itselleen asioita, joita ei suo muille. Hän liioittelee saavutuksiaan ja odottaa tulevansa huomatuksi väheksyen samalla muita. Todellisuudessa hän on kuitenkin vain kateellinen muille. Hänen itsetuntonsa on kehittymätön tai olematon. Narsistilla on puutteellinen kyky osoittaa empatiaa. Vain silloin, kun toisten reaktiot liittyvät narsistiin itseensä, hän kykenee näihin samaistumaan. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ottaa vastuun käytöksestään ja osaa katua. Narsisti ei myönnä virheitään. Todellinen narsistinen persoonallisuushäiriö on onneksi harvinainen.

Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mukaan mukaan narsismi on periytyvää. Ihmisten ominaisuuksista puolet on perimää ja puolet ympäristön vaikutusta. Narsististen piirteiden kehittymisessä on tärkeää, ovatko kasvuolosuhteet olleet tunneköyhiä ja vailla hyväksyntää tai ovatko kasvattajat ja muu lähipiiri osoittaneet ylenpalttista kehumista ja aiheetonta jalustalle nostamista. Amerikkalaisen psykologian professorin Aaron L.Pincusin mukaan narsismi ei ole geeneissä. Itse uskoisin enemmän tuohon suomalaisen asiantuntijan lausuntoon jo omienkin havaintojeni perusteella. Narsismi kulkee geeneissä vanhemmalta lapselle ja toki siihen vaikuttaa myös lapsen kasvaminen samassa ympäristössä narsistivanhemman kanssa ja mallioppiminen narsistilta. Sekä tunneköyhyys varhaislapsuudessa että ansaitsematon kehuminen voivat osua myös samaan henkilöön. 

Lähteet: Väestöliitto, Hyvä Terveys, yle.fi, Me Naiset -lehti/psykiatrian professori, psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Jyrki Korkeila, Narsistien uhrien tuki ry.

Kuvat: Pixabay Kuvien ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.

2 kommenttia:

  1. Narsistisiin persoonallisuushäiriöihin liittyvät kirjoitukset usein "kolahtaa" hankalien omakohtaisten kokemusten myötä. Kaikki eivät todellakaan ole narsisteja, vaikka vuorovaikutussuhteissa kokisikin hankaluutta. Monesti kuitenkin, kun on tekemisissä narsistisen persoonallisuushäiriöisen kanssa, sen huomaa jossain vaiheessa. Itse kipuilleena pitkään aiemmin näiden asioiden kanssa, toivon, että ihmiset eivät liian pitkään olisi tällaisen vuorovaikutussuhteen piirissä. Itselläni se laukaisi masennuksen, tosin varmasti alttius sairauteen on ollut olemassa, mutta koen, että narsistisen persoonallisuushäiriön omaavan henkilön vaikutus vaikutti masennuksen puhkeamiseen. Jälkikäteen olen ajatellut, että olisi pitänyt yrittää vaikuttaa asiaan enemmän. Masennuksen kanssa tulee toimeen, ja kaikkinensa olen saanut kasvaa ihmisenä, ja resilienssi on varmasti vahvistunut. Erittäin haasteellista on varmasti parisuhde em. persoonallisuushäiriöisen kanssa. Toivon, ettei
    kenenkään tarvitsi kärsiä liian pitkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Osuit naulan kantaan, veit suorastaan sanat näppäimistöltäni. Onneksi "oikeat" narsistit ovat harvassa. Mukava kuulla, että oman kokemuksesi myötä on löytynyt jotain hyvääkin. Aurinkoa ja iloa päivääsi!

      Poista

Kiitos kommentistasi!