tiistai 5. marraskuuta 2019

Ikuinen ensilumi



Ensilumet ovat jo sataneet ja sulaneet pois pitkin Suomenmaata. Aina se ensilumi yllättää, vaikka kuinka tiedetään ensilumen vaihteluvälin olevan syyskuun lopulta jopa tammikuuhun saakka.Ensilumi ilahduttaa – siinä on aina jotakin niin nostalgista. Kun äiti huuteli keittiöstä, että tulkaas katsomaan. Isoja hiutaleita tai pikkuriikkisiä leijaili maahan sulaen saman tien pois. Aina yhtä ihanaa. Pulkat, sukset ja joulukalenterit esille. Parasta oli, kun aamulla herätessä maa oli peittynyt kauttaaltaan useamman sentin lumivaipan alle. Se kirkkaus, raikkaus, lumen tuoksu ja tumpusta maistettu villainen lumen maku.


Kaikki eivät ilahdu ensilumesta, mitä ihmettelin lapsenakin. Mitäpä sanoisitte ikuisesta ensilumesta näkökentässänne siinä tapauksessa.


Nyt kun olen saanut näköaistimuksilleni ”diagnoosin”, olen ymmärtänyt, että olen elänyt koko elämäni katsellen ensilunta, kaikkialla, mihin vain katsonkin.Vaaleat pinnat saavat osakseen rankimman lumipyryn. Pinta väreilee ja elää, kuten tv-ruutu aikanaan, kun ei tullut mitään ohjelmaa – pelkkää lumisadetta. Pilvet väreilevät ja sininen taivas. Suurin osa vaaleista, liikkumattomista pinnoista on tv:n lumisadetta, kesät talvet.

Lumisade on normaali näkymäni ja kuvittelin aina, tai en edes ajatellut asiaa, näkymät vain olivat sellaiset ja jälkikäteen ajateltuna, olisin siis ajatellut, että kaikilla on samat lumipyryt näkökentässään.  
Kun lumisadetta alkaa tarkkailemaan, sen huomaa, mutta kuten mainittu – se on se normaali tila, eikä muusta ole ollut tietoa eikä havaintoa

Ihan ensimmäiseksi minulle tähän näköhäiriöön liittyvät oireet ilmaantuivat pimeässä, silmät suljettuina näkyvät öljyläikkää muistuttavat sykkivät kuviot. Kuin pisara öljyä olisi tiputettu vesiläikkään ja se olisi samantien lähtenyt laajentumaan. Ja uutta pisaraa perään. Muistan kuinka lapsena näitä pisaraunisatuja oli hauska katsella. Ihmettelin, kun sisko ei niitä nähnyt ja lohduttelin, että ”Varmaan sitten näet, kun kasvat isommaksi”. Välillä läikkiä ei näkynyt, useimmiten ja edelleen kyllä.


Aikuisiällä musteläikkien lisäksi näen pimeässä kaleidoskooppimaisia kuvioita, jotka myös muuttavat muotoaan. Ihan samalla lailla kuin oikeaa kaleidoskooppia katsottaessa. Näitä kuvioita näkyy pimeässä silmien ollessa aukikin. Ne ovat jotenkin kuin matematiikan tunnilla istuisi ja liitutaulu täyttyisi geometrisista kuvioista. Huimaa.


Kun nämä viimeksimainitut ilmaantuivat näkökenttääni aloin tutkia ilmiötä netistä. Muutamia erilaisia hakukriteereitä syöttämällä aloin päästä vihille, mistä tässä oikein on kyse.

Visual Snow on edelleen huonosti tunnettu näköhäiriö, jossa henkilö näkee kuin analogisen tv-ruudun lumisadetta tai kohinaa näkökentässään. Valkoisten pintojen värinä on tavallinen oire. Pimeässä näkyvät öljyläikät / revontulet ovat myös usein esiintyviä. Silmien yleinen valonarkuus ja yhteys auralliseen migreeniin. Kirkkaat pisteet, kipinöinti. Muitakin oireita saattaa esiintyä, mutta en osaa niistä kertoa enempää, koska minulla ei niitä ole ollut. Lisäksi Visual Snowhun saattaa liittyä muita oireita, jotka eivät liity näköhäiriöön, kuten esimerkiksi korvien tinnitusta.


Kyseessä on pysyvä tila, ei kohtaus, kuten esimerkiksi migreeni. Lumisade seuraa kaikkialle minne menetkin, olivatpa silmät auki tai kiinni. Sääennuste myös lupaa jatkoonkin pyryä, kirkkailla säillä vähän kovempaa ja pimeällä tuhnuisempaa. 

Aivoistahan se vika löytyi tähänkin vaivaan. Vuonna 2014 tutkimuksen tuloksena löytyi aivojen alue, josta Visual Snow -oireet ovat todennäköisesti lähtöisin. Aivojen alue on nimeltään lingual gyrus, joka on Visual Snow -henkilöllä pysyvästi kiihtyneessä tilassa ja aiheuttaa näitä näköhäiriöitä tai -aistimuksia. Eikä tästä tieteellisstä puolesta tämän enempää juuri ole kerrottavaa, koska tietoa ei juurikaan ole. 


Oireita pahentavat stressi ja väsymys. Yölliset kuviot sykkivät kiihtyneen sydämen tahtiin. Säännöllinen unirytmi ja riittävä lepo, terveellinen ruokavalio ja itselle mukava liikunta tuntuvat auttavan tässäkin asiassa. Oireiden liiallinen tarkkailu tuntuu myös lisäävän oireita - vähän niinkuin muissakin vaivoissa. Olenkin alkanut ajatella, että tämä on enemmänkin ominaisuus eikä ainakaan mikään sairaus. Kaikkeen tottuu, tai toisaalta, näin on aina ollut. 



Voit kurkata maailmaa Visual Snow -silmälaseilla oheisten linkkien kautta.


https://www.youtube.com/watch?v=Kw5eAyNWJqs

https://www.youtube.com/watch?v=T5w_OzS0PcY

https://www.youtube.com/watch?v=aN1DX1ir4Kk



Kuvat: Pixabay


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!