Tänä vuonna koetaan ihan poikkeuksellinen sienisyksy. Meistä Erikoisista Asiantuntijoista toinen on ihan PRO sienten kanssa ja toinen on aloittelija (minä). En ole itse koskaan kerännyt liiemmin sieniä, mutta joskus olen saanut/ostanut sieniä ystäviltäni, esimerkiksi juuri edellä mainitulta toiselta EA:lta tai Päivi S.:ltä. Joskus on pitänyt tarjotuista sienistä kieltäytyäkin, koska meillä ei Isäntä suostu sieniä syömään. Ainoastaan siinä tapauksessa, että ne ovat niin suurina paloina, jotta ne pystyy poimimaan pois omalta lautaselta ja siirtämään minun lautaselleni.
Tänä syksynä olen innostunut itse keräämään sieniä. Ja vain muutamia tuntemiani lajeja. Eikös se vanha vitsi mene jotenkin niin, että ”Tunnista myrkkysienet, kerää vain tuntemiasi sieniä.” Hah. No, tunnistan kyllä kantarellin, mustatorvisienen ja tatin sekä karvarouskun ja leppärouskun. Tatteja on monenlaisia, eivätkä ne ole myrkyllisiä. Ainoastaan sappitatti pilaa koko satsin, mutta siihen en ole vielä törmännyt.
Joutilaat, tunnistamattomat sienet ovat tosi hyvää tavaraa kompostiin. Kerään niitä pois tontilta harvase päivä. Komposti kuhisee ja höyryää yli 40 C asteessa.
Monena päivänä olen myös käynyt lähimetsässä keräämässä kantarelleja sekä varsinkin mustia torvisieniä. Niitä kasvaa tontin perämetsässä niin, ettei tarvitse kuin aidan yli loikata, niin melkein jo tallaa niitä jalkoihinsa. Jostain luin, että mustista torvisienistä tulee paras sienikeitto. Pitää kokeilla.
Kuivasin kantarelleja, mustia torvisieniä sekä rusko-orakkaita kiertoilmauunissa. Se on tehokkaampi kapistus sienten kuivaamiseen kuin mikään sienikuivuri. Meidän kiertoilmauuni pitää aika kovaa ääntä, koska se samalla jäähdyttää ulkokuortaan. Kun lämpöä vähän täytyy uunissa pitää (alle 50 astetta), niin kiertoilmauuni ei ehkä ole ihan taloudellisin laite sienten kuivaamiseen.
Naapurin aidatulta tontilta olen luvan kanssa saanut käydä keräämässä sieniä. Sieltä on löytynyt muutama kantarelli, karvarousku, tatteja sekä jo isoksi kasvaneita mustatorvisieniä. Oman tontin takametsästä on löytynyt edellisten lisäksi rusko-orakkaita. Tänään löysin sieltä myös pieniä suppilovahveroita.
Tattien pillistöt ovat käyttökelpoisia, mutta usein ne täytyy poistaa, koska toukka on ehtinyt apajille ensin. Mutta jos ne ovat virheettömiä, voi niitäkin käyttää. Huomasin, että ne sisältävät todella paljon vettä ja ainakaan kuivurilla pillistön paloja ei meinaa saada kuivaksi, vaan ne jäävät nahkeiksi. Olenkin osan kuivurissa jo olleista tateista pakastanut, kun tuntuu ettei niitä saa kuivurilla kuivaksi ollenkaan.
Tämän päiväinen saalis sisälsi tatteja, karvarouskuja, kantarelleja, mustatorvisieniä ja rusko-orakkaita. Nyt kolme viimeksi mainittua lajia ovat kiertoilmauunissa kuivumassa ja yöksi laitan ne vielä kuivuriin, joka pitää pienempää ääntä. Rouskut on ryöpätty ja ne ovat jo pakastimessa. Myös tatit ryöppään, vaikka ei varmaan tarvitsisi, mutta ryöppään silti.
Muutaman sienilajin edustajan keräsin mukaan tunnistamista varten. Taitaa joku näkyä tarjottimellakin. En ihan varmasti niitä tunnistanut, joten päätyivät kompostiin. Epäilyt kohdistuivat sikurirouskuun/pikkurouskuun sekä lampaankääpään. Yhdestä en ollut varma, oliko ehkä pulkkosieni, joka on tappavan myrkyllinen, joten sekin löysi tiensä kompostiin. Siellähän nyt on ihan sama, vaikka olisikin myrkkysieni kyseessä. Olen sinne kyörännyt kärpässienetkin tontilta.
Kuvat: Pixabay, Erikoiset Asiantuntijat
Kuvien ja tekstien kopiointi ja muu käyttäminen ilman kirjoittajan lupaa on kielletty.
Varo vaan, ihmisestä voi melko nopeasti tulla sienihullu. Näin kävi aikanaan minulle. Olen vähän kade, kun olet löytänyt mustia torvisieniä. Ovat tosi aromikkaita keitossa, kuten mainitsit.
VastaaPoistaJuu ehkä sienestäminen on jollain tasolla metsästyksen kaltaista. Saalista joko tulee tai sitten ei tule. Suppilovahveroita en olekovin pontevasti etsinyt, mutta sanotaan niiden olevan vaikeastilöydettäviä. Melkein uskallan väittää, että nämä mustatorvisienet ovat vielä hankalampia.ne ovat niin saman näköisiä kuin viimevuotiset koivunlehdet. Lisäksi ne piiloilevat mielellään ruohotupsujen alla. Ja vielä se, että joskus niitä ei huomaa, mutta kun lähestyy samaa paikkaa toisesta suunnasta, niitä yhtäkkiä löytyykin. Lisäksi niitä on etsittävä kirkkaalla päivänvalolla. On me niin pimeitä sieniä.
VastaaPoistaTänään teimme isännän kanssa puolukka reissun, 10lt.sankko kerättiin puolukkaa, elikkä 20lt.on puolukkaa jo säilössä, koska tykkään syödä koko talven niitä, niissä on hyvät vitämiinit ynm.. minä kiersin kanttarelli paikat, ne kun nousee samoihin paikkoihin, sain kanttarellien lisäksi suppiloita ja yhden hyvän herkkutatin.
VastaaPoistaEn hirveesti viitsi sieniä kerätä, kun ne monesti jää syömättä, jos pakkaseen laittaa.Pitää vielä myöh.mennä kattoo jos löytyisi haaparouskuja ja karvalaukkuja suolasieniksi, olen joskus kuivattanut suppiloita, mutta en erik.tykkää niistä.