Nymman ja Nytten joulutonttuovi

                     24 faktaa tontuista

Tonttuovi on auennut jo 12 kertaa ja olette kuulleet suomalaisen ja eurooppalaisen tontun historiasta, elämästä, tavoista ja sen sellaisesta. Jouluaatto on 12 tonttuoven avauksen päässä ja nyt keskitytään aattoon saakka kuulemaan tarinoita ja totuuksia joulutontusta.

Aikaisemmat tonttuovitarinat 1 - 12 voit lukea postauksesta:

Nymman ja Nytten tonttuovi

13.12.2019

Joulutonttu ilmaantui Suomen joulunviettoon Norjan ja Ruotsin kautta. Ihan ensimmäisenä Pohjoismaista joulutonttu on esiintynyt Tanskassa 1800-luvun alkupuolella. Joulutontut jakoivat alunperin lahjoja, kun tänä päivänä lahjojen jako on siirtynyt joulupukille. Tontut valmistavat joululahjoja pukin pajassa ja hoitavat tärkeän vakoilutehtävän. Ketkä ovat olleet niin kilttejä, että ansaitsevat aattona oman pakettinsa. Lahjojen jakamisen perinne lienee peräisin suojelupyhimykseltä, Pyhältä Nikolaukselta, joka suomettuneena ja maallistuneena seikkailee jouluelokuvassa nimeltä Joulutarina. Elokuva kertoo joulupukin elämän- ja syntytarinan. Tonttuja ei tässä elokuvassa nähdä, mutta ihana joulutarina se on silti.

 

14.12.2019

Tänä päivänä tunnetuin tonttu on joulutonttu, jonka esikuvana ovat olleet vanhemmat tontut, kotitontut ja kumppanit. Suomalainen joulutonttu on saanut suurimmat ulkoasunsa vaikutteet Ruotsista. Yksi merkittävimmistä lienee Jenny Nyströmin (1854-1946) kuvittamat joulutarinat ja joulukortit. Nyström teki joulukortteja useita kymmeniä vuosia ja hänen tonttunsa muuttuivat ajan myötä maailman mukana. Korteissa tontut puuhastelevat arkisissa askareissa, ajavat myös autoa ja soittavat lankapuhelimella. Nyströmin tonttumallina on ollut hänen oma isänsä, lappalaisukko. Myös hänen omat lapsensa saivat istua mallin pallilla tonttuaiheille. Yksi tunnetuimmista Nyströmin kuvittamista runoista on ruotsalaisen kirjalija Viktor Rydbergin (1828-1895) kirjoittama Tonttu, jossa tonttu ei vaan saa unta. Runon suomensi Valter Juva vuonna 1906 ja myöhemmin Yrjö Jylhä. Runon sävelsi lauluksi Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi. Runossa ei puhuta lainkaan, että kyseessä olisi juuri joulutonttu, mutta laulu on kuitenkin vakiintunut yhdeksi rakkaimmista joululauluistamme. Tänäkin päivänä joulukorttien joulutontut muistuttavat hyvin paljon juuri Jenny Nyströmin korteissa seikkailevia tonttuja.

15.12.2019

Joulutonttu jäljitteli pitkään muiden tonttujen pukeutumista. Tonttujen asusteet ovat tavallisimmin harmaita, mutta myös vihreitä ja ruskeitakin vaatteita tavataan tonttujen päällä. Joulutontun harmaa asu alkoi punertua luultavimmin amerikanpukin, Santa Clausin vaikutuksesta. Puna-asuinen pukki levisi koko maailman tietoon vuonna 1931, kun Haddon Sundblom (1899-1676) maalasi Coca-Colan tilaamaan joulumainokseen joulupukille punaiset vaatteet valkoisilla turkisreunuksilla. Suomalainen pukki, joka aiemmin oli pukeutunut harmaisiin, vaihtoi asunsa punaisiin toisen maailman sodan jälkeen. Tällöin luultavasti, myös suomalaiset joulutontut alkoivat pukeutua samanväriseen, punaiseen kuosiin. Eikä muoti ole sen koommin muuksi muuttunut.

16.12.2019

Joulutonttu vaikuttaa poikkeavan muusta tonttuporukasta. Joulutontut, toisin kuin muut tontut, liikkuvat aina yhdessä, isonakin joukkona. Joulutonttua pääsee tuskin koskaan näkemään yksin liikkeellä. Siinä missä hyväntahtoinen kotitonttu hoitaa tehtäviään vakavasti ja antaumuksella, joulutontut ilakovat ja kujeilevat. Joulutontut kuvaillaan usein myös lapsellisiksi, usein lapsen hahmoisiksikin, kun taas koti- ja muut tontut nähdään useimmiten vanhan ukon tai akan hahmossa. Kotitonttu ei koskaan suostuisi olemaan kenenkään apulaisena tai palkollisena, kuten joulutontut. Nehän toimivat joulupukin apulaisina sekä lahjanvalmistuspuuhissa sekä ikkunoidemme takana tarkkailutehtävissä.

17.12.2019

Jäitkö lapsena koskaan jouluna ilman joululahjoja uhkailuiden johdosta. "Jos et ole kiltisti, tonttu kertoo pukille, etkä saa lahjoja tai pukki tuo risuja". Joulukuun alkupuolelta lähtien tällä uhkauksella teetätetään lapsilla edelleenkin pientä askaretta ja saadaan joku pieni kitinä talttumaan. Kun tontusta alkoi muodostua joulutonttu, se muuttui huomattavasti edeltäjiään kiltimmäksi. Vaikka joulutonttua käytetään uhkailuun ja kiristelyyn, se kumminkin vie joulupukille viestiä kilteistä lapsista ja kuusen alusta pullottelee joka joulu lahjapaketeista. Kotitonttu taas saattaa suututettuna ja väärinkohdeltuna polttaa koko talon tai saunan taikka häiriköidä talonväkeä uuvuksiin asti. Suomalainen joulutonttu alkoi yleistyä 1800-luvun loppupuolella kaupungistumisen myötä, jolloin joulun vietosta tuli varsinkin porvarisperheiden juhla lahjoineen. Joulutonttujen esiinmarssia vahvisti voimakkaasti kuvakirjat, kortit ja juhlat, joissa tontut esiintyivät keskeisissä rooleissa. Kansakoulun joulujuhlissa lahjoja jakavat tontut alkoivat olla tuttu näky 1900-luvulle saavuttaessa.

Näetkö tontun varjoa? En minäkään.

18.12.2019

Suomalaisen perimätiedon mukaan joulutontuilla ei ole napaa eivätkä ne jätä jälkeensä varjoa - tiedätkö miksi? Siksi, koska tontut ovat syntyneet ruusuntuhkasta, unelmakuteesta, naavajauhosta, kuusenkerppusista, rakkaudesta, ilosta ja riemusta. Joulutontut hiippailevat hiljaa hissukseen, mutta jos olet tarkkana, voit haistaa vienon tuoksun, joka on sekoitus havua, steariinia, neilikkaa ja siirappia. Jos olet tarkkaakin tarkempi, huomaat kyllä tontun käynnin - ne levittävät ympärilleen hyvänolon tunnetta ja kodikkuutta. No, toki ikkunaruudussakin voit nähdä pieniä jälkiä nenänpäistä ja lumihangella pikkuruisia jalanjälkiä. Tonttulakista on voinut jäädä pensaanoksaan kiinni pieni haiven punaista huopaa. Näet kyllä, kun tonttu on vieraillut. Mutta se vaatii oikeanlaista joulutonttuasennetta!

Lähde: Suomalainen joulu

🎵 Tip-tap-tip-tap 🎶

19.12.2019

Joulutontuista on kirjoitettu kivoja joululauluja vaikka kuinka paljon. Muistatko nämä:

🎶 Arvaas kuinka tonttu-ukko 🎵 Hei tonttu-ukot hyppikää 🎶 Käy tonttuja hiljaa kymmenen 🎵 Nisse-polkka 🎶 Sinivuorten yö 🎵 Tonttu 🎶  Tonttujen joulukiireet 🎵 Tonttujen joulupolkka 🎶 Tonttujen jouluyö 🎵 Tonttuparaati 🎶 Tonttu Torvinen 🎵 Tontut ja keijut 🎶

Mutta oletkos kuullut tällaista Anni Swanin kirjoittamaa joulurunoa:

"Tontut pyörivät ja hyörivät heillä kiire mahdoton,

sillä ihan kohta jouluaatto taas jo kerran on,

kilke ja kalke kaikuu pukin pajasta yötä päivää näin,

rientää itse joulupukkikin jo tuolta tänne päin.

Tovin katselee pukki tuimanakin tonttujaan,

jaellen sinne tänne määräyksiään ja ohjeitaan,

lahjavuoret kasvavat jo ihan kohta kattoon asti,

onpa kohta vedettävänä porolla taas aikamoinen lasti.

Mutta kas, kun aatto saa niin kaikki valmista on juuri,

rauha ja odottava hiljaisuus on Korvatunturilla suuri,

ja kun tähdet taivahalla kirkkaimpana leimahtaa, 

niin joulupukki tonttuinensa taas matkaan saa."

20.12.2019

Joulupukki ja tontut asuvat Korvatunturilla, senhän tietävät kaikki. Mutta milloin tämä tuli ilmi ja miten ja miksi? Tarton rauhassa vuonna 1920 Korvatunturin laelle pystytettiin rajapyykki, josta suorana viivana kohti Kalastajasaarentoa kulki uusi itärajamme. Tuolloin Petsamo saatiin maamme rajojen sisäpuolelle. Tämän johdosta Korvatunturi tuli kaikille tutuksi.Yleisradion lastentunnilla vuonna 1927 Markus-setä (Markus Rautio) kertoi kuulijoille, että Korvatunturilla asustaa Joulupukki tonttuineen. Tapahtuiko tuolloin v. 1927 muutto Korvatunturille vai paljastuiko tuo asuinpaikka - sitä ei tarina kerro. Korvatunturi on siitä erikoinen, että verrattuna muihin tuntureihin, sen huiput ovat terävät ja ne näyttävätkin kaukaa katsottuna ketun korvilta. Sopii mainiosti tonttujen asuinpaikaksi, tunturikin kuulee korvillaan viestit kaikilta maailman lapsilta. Tunturin korviin kantautuu kylläkin myös kaikki turhat kiukuttelut ja natinat. Korvatunturi on ihan oikeasti siis olemassa ja se sijaitsee Suomen ja Venäjän rajalla, Savukoskella, Urho Kekkosen kansallispuistossa. Tunturi on 486 metriä korkea. Korvatunturin koordinaatit ovat: 68°04′25″N, 029°18′55″E.

21.12.2019

Tultaessa 1900-luvulle joulunviettomme alkoi saada monenlaista kuorrutetta. Jos jonkilanlaisia koristeteita alkoi ilmaantua koteihin ja kuusenoksille. Joulutontut seikkailivat kirjojen sivuilla ja korteissa. Tunnetuimpia suomalaisia joulutonttujen piirtäjiä oli Rudolf Koivu (1890-1946), jonka tonttukuvat tänäkin päivänä koristavat aika-ajoin joulukorttejamme. Martta Wendelinin (1893-1986) tonttupiirrokset koristivat usean vuosikymmenen ajan sekä joulukortteja että joulupostimerkkejä. Molempien taiteilijoiden joulukorttityyliä voisi kuvata kansallisromanttiseksi ja lempeän kotoisaksi. Se on varmasti yksi syy, miksi joulutonttu on heidänkin vaikutuksestaan saanut sympaattisen hahmon muodon.

22.12.2019

Meillä ihmisillä on nykyisin tapana joulun alla heittäytyä tonttuilemaan. Lapset ja aikuiset pukevat tonttulakin päähänsä ja innostuvat juhlimaan tonttujen iloiseen tapaan. Aikuisten pikkujouluissakin usein puetaan tonttulakki päähän ja työpaikoilla saatetaan viettää joulunaluspäivät punaisiin pukeutuneena. Näin tontut ovat sujahtaneet mukaan monenlaisiin jouluperinteisiin. Mutta tiedätkö, milloin ensimmäinen tonttuleikki leikittiin 12 lapsen voimin? Se tapahtui vuonna 1881 Helsingin ylioppilastalolla. Tonttutyttösten joukossa olivat tuolloin Aino Järnefelt, myöhemmin kansallissäveltäjämme Jean Sibeliuksen vaimo ja Helmi Krohn, joka myöhemmin kirjailijanurallaan kirjoitti kymmeniä teoksia, mm. muistelmia, elämäkertoja sekä satuja ja tarinoita lapsille, joista tunnetuimpia ovat mukaellen suomennetut Hipsuvarvas-hiiren seikkailuihin perustuvat kirjat. Liekö saduissa ollut mukana yhtään tonttutarinaa?

23.12.2019

Suomalainen tonttu on lennähtänyt lukijoiden tietoisuuteen ympäri maailmaa kirjojen muodossa. Mauri Kunnaksen Suomalainen tonttukirja oli jättimenestys ilmestyessään vuonna 1979.  Siitä otettiinkin lukuisia painoksia ja kirja löytyy varmasti monesta perheestä tänäkin päivänä. Kunnakselta on ilmestynyt tämän jälkeen useita muitakin kirjoja, joissa tontut seikkailevat. Muun muassa vuonna 1981 julkaistiin Joulupukki-kirja ja vuonna 1995 Joulupukki ja noitarumpu -kirja. Jälkimmäisestä tehtiin elokuva vuonna 1996 ja julkaisupäivä tuolloin oli 24.12. Kunnaksen tontut ovat jo vuosia seikkailleet myös joulukorteissa ja Erikoinen Asiantuntija sai tänänkin vuonna kaksi hänen piirtämästään kuvasta tehtyä korttia. Varsinkin lentokonekortissa Kunnakselle tyypilliseen tapaan kuvassa sattuu ja tapahtuu monenmoista.

Mauri Kunnaksen kuvittamat joulukortit

24.12.2019

Muistetaan kattaa tontuille puurolautanen, niin he huolehtivat kodeistamme, pihoistamme, elinpiireistämme, lemmikeistämme ensi vuonnakin. Eikä saunota niin myöhään, että tonttu joutuu turhaan vartomaan omaa vuoroaan. Ole tarkkana,  niin voit tuntea raikkaan talvi-ilman tuulahduksen poskellasi ja kanelin tuoksun nenässäsi - tonttuhan se siinä vain mennä vilahtaa ohitsesi.

                 Hyvää joulua!

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat

Kuvien ja tekstin luvaton kopiointi on kielletty.

Lähteet:
Heikki Saure: Tonttu TARUA & TOTTA
Rien Poortvliet - Wil Huygen: Suuri Tonttukirja
Kustaa Vilkunan Vuotuinen Ajantieto
Wikipedia