Ojentaisitko joulumäntysi

Joulupuu on rakennettu jo monessa kodissa ja pian rakennetaan niissä, joissa ei vielä ole. Rakentaa-verbin merkitys on alunperin ollut laajempi kuin nykyään. Se on tarkoittanut erilaista kuntoon panemista, valmistamista ja muuta tekemistä. Kirjallisuudessa on rakennettu atriaa tai lääkevoidetta. Rakentaminen on voinut olla pellon tai nahan muokkaamista, avioliiton solmimista tai kankaan kuteille panemista. Myös poron voi rakentaa ahkion eteen Lapissa. Joulupuun rakentaminen joululaulussa tarkoittaa siis muutakin joulun valmistelua kuin pelkkää kuusen koristelemista. Rakentaa on germaaninen lainasana, joka on tarkoittanut ojentamista, pystyttämistä tai suoristamista.

Miksi juuri kuusi eikä esimerkiksi mänty, kuten Kanadassa? Suomalainen joulupuuperinne saattaa olla kotoisin Saksasta, jossa joulukuusi yleistyi protestanttisessa Pohjois-Saksassa jo 1500-luvun lopulla. Latvialaisten mielestä joulukuusiperinne on peräisin heiltä ja virolaiset omivat perinteen myös mielellään omakseen. Heidän mielestään ensimmäinen joulukuusi oli Tallinnassa jo vuonna 1441.

Katolisen kirkon joulun tunnus on seimi ja Pietarinkirkon eteen onkin pystytetty ensimmäinen joulukuusi vasta vuonna 1982. Ei kuusiperinne kovin vanha ole Suomessakaan. Se on saanut alkunsa 1920-luvulla Jyväskylän seminaarista, jossa pidettiin joulun alla kuusijuhlia ja josta tapa levisi ympäri Suomea sieltä valmistuneiden opettajien mukana.

Jo ennen sitä oli tapana laittaa koristeeksi juhannus-, nimipäivä- ja hääkuusia, mutta ei sisätiloihin vaan ulos. Pitäisiköhän ensi juhannuksena laittaakin ovenpieliin juhannuskoivujen sijasta juhannuskuusia ? 

Kuusen kasvaminen joulupuumittaan kestää 10-15 vuotta. Tänä jouluna joulukuusen hinta on noin 30-50 euroa. Suomessa on noin 350 joulukuusen kasvattajaa. Yksi heistä on ruskolainen Varsinais-Suomen Yrittäjälehteen haastateltu Sulo Koskinen, jolla on noin 25000 joulukuusta kasvamassa viiden hehtaarin alueella. Joka joulu hän myy noin 400-500 kuusta. Viljeltäviä joulupuita leikataan säännöllisesti kauniin muodon aikaansaamiseksi. Koskinen kertoo, että joulukuusien kasvattaminen on hänelle lähinnä vain harrastus. Niitä pitäisi kasvattaa noin sadalla hehtaarilla, jotta toiminta olisi kannattavaa.

Enin osa koteihin hankittavista kuusista lienee kuitenkin peräisin metsistä, joista ne on katkaistu metsänhoidollisin perustein. Runko voi olla vähän käyrä tai latva haaroittunut. Niistä ei ole sahapuiksi. Pieniä kuusia kaadetaan paljon myös sähkölinjojen alta, jossa ne sijaintinsa vuoksi olisivat joka tapauksessa tuhoon tuomittuja. Meille joulukuusi on hankittu jo parinkymmenen vuoden ajan eräältä suunnistusseuralta. Kuusien tuotto menee suoraan urheiluseuran junioritoiminnan hyväksi ja metsänomistajat tuskin ovat veloittaneet kuusistaan mitään.

Kotiin ostettu joulukuusi kestää pitempään, kun se hoidetaan oikealla tavalla. Kuusi pitää sulattaa hitaasti viileässä paikassa, esimerkiksi autotallissa. Jos runko on jäässä ja kuusi tuodaan liian äkkiä lämpimään, ei runko ehdi sulaa, kun neulaset ovat jo vailla vettä ja jäinen runko ei pysty sitä neulasille toimittamaan. Silloin neulaset alkavat pian karista. Jos autotallia tai muuta viileää tilaa ei ole joulukuusen sulatteluun, sitä voi myös suihkuttaa kylmällä vedellä kylpyhuoneessa. Ennen kuusenjalkaan asettamista puun tyvestä pitää sahata parin sentin pätkä pois, jotta saadaan uusi, tuore imupinta. Samalla tavalla kuin leikkokukillekin tehdään. Leikkokukille uusi imupinta pitää tehdä vinoon ja terävällä veitsellä, ei saksilla, koska sakset puristavat varren helposti halki. 

Kuvat: Erikoiset Asiantuntijat, Pixabay

Ei kaupallista yhteistyötä.

Kuvin ja tekstin kopioiminen ja muu käyttäminen ilman lupaa on kielletty. 

Lähteet: 

- Tiede-lehti nro 14/2020 Marjo-Riitta Saloniemi, kulttuurintutkija, museonjohtaja sekä Kaisa Häkkinen, suomen kielen emeritaprofessori

- Wikipedia

- Varsinais-Suomen Yrittäjälehti 10.12.2020

- Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto