Melkein siihen asti, kun Aku Ankka saapui Suomeen 1950-luvulla, opiskelivat suomalaiset nuoret oppikoulussa saksaa ja ruotsia. Sotien jälkeen englanti oli jo tullut oppiaineeksi, mutta vasta pikkuhiljaa englannin suosio nousi. Elviksen maailmansuosion alkaessa 1950-luvulla, oli kuitenkin laulun sanojen mukana jo paljon helpompi hyräillä ja varsinkin ymmärtää niiden sydämiä särkevä rakkaudellinen sanoma Suomeenkin saapunutta uutuusjuoma Coca-Colaa litkien. Englanti oli saapunut Suomeen oppiaineena, mutta myös erilaisten tuotemerkkien muodossa.
Tuosta alkaen on englanti ujuttautunut oman kielemme lomaan. Useimmat opiskelevat englantia pitkänä kielenä ja katukuvammekin on muuttunut kielellisesti aina vain englantilaisempaan suuntaan. Tuotemerkkejä lanseerataan englanninkielisinä. Koska näin tehden se antaa alitajuisen kuvan paremmasta tuotteesta. Englannin kieli on tehnyt vallankaappauksen ajatuksissamme ja kulttuurissamme.
Englannista puhutaan usein maailmankielenä. Maailmassa on tällä hetkellä 7,8 miljardia ihmistä, joista noin 1,2 miljardia puhuu englantia. Maailmassa on siis yli 6,5 miljardia ihmistä, jotka eivät puhu englantia. Näistä 1,12 miljardia puhuu mandariinikiinaa. Melkein yhtä moni siis puhuu kiinaa kuin englantia.
Kiinan kielen asema on vahvistumassa. On ennusteita, joissa arvioidaan että kiinan kieli voisi nousta valta-asemaa pitävän englannin rinnalle tai sen yli. Olisiko siis viisautta vaihtaa ruotsin opiskelu kiinan opiskeluun.
Voisiko kiinan kieli koskaan taipua siihen, mitä englanti on tehnyt rantautuessaan osaksi puhekieltämme, mainontaa, kulttuuria. Ainakin siihen on hyvin pitkä matka, jos se edes koskaan tulisi onnistumaan.
On vaikea kuvitella tapailevansa kiinan kielisen laulun sanoja korvakuulolta tai nähdä katukuvassa kiinankielisiä mainontaan liittyviä tuotemerkkejä tai iskulauseita.
Kiinan hallintotavan pitäisi luultavasti muuttua demokraattisempaan suuntaan, jotta se mahdollistaisi brändien ja mielikuvamarkkinoiden syntymisen. Kulttuurin syntyminen tuotteen ympärille vaatii luovaa ajattelutapaa, johon Kiinassa ei ole välttämättä mahdollisuuksia. Kiinalaisten huipputuotteiden ja -osaamisen brändääminen Applen, Adidaksen, Coca-Colan, Teslan, Niken kaltaisten mielikuvia tuottavien merkkien tasolle vaatisi jotain sellaista Kiinassa, jota ei ole siellä olemassa.
Kiinan kielen leviämistä maailmankieleksi englannin tapaan joudumme siis odottamaan, vaikka kiinaa puhuvia onkin yhtä paljon kuin englantia jorisevia. Ja omalta osaltani sanon, että jääköön odotukseksi. "Ei varmasti tule kiinasta pääkieli" toteaa HS:n artikkelissa suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori Janne Saarikivi. Kiitos, Janne!
Sen sijaan pitäisi vahvistaa suomen kielen asemaa. Vaikka maailma muuttuu, oma kieli on se, jolla voi selvimmin käsitellä ja ilmaista tunteitaan. Se yhdistää kansakuntaa ja luo parhaan alustan kulttuurille, tarinoille, muistille ja muistoille.
Lähde: HS Viikko 38/2020, julk.18.09.2020, artikkeli "Englannin kielen valta kontrolloi ajattelua", kirj. Sonja Parkkinen ja Elsa Osipova
Kuva: Pixabay
Kuvan ja tekstin luvaton kopioiminen on kielletty.
Allekirjoitan tuon, että Suomessa pitäisi vahvistaa äidinkielemme asemaa.
VastaaPoistaMuuten missään muualla en ole nähnyt niin monta (en edes Kiinassa) pelkästään kiinankielistä korttelia kuin Australian suurkaupunkien China Towneissa. Niissä en englanninkielisiä sanoja juuri nähnyt. Turistia englanninkieliset kyltit olisivat palvelleet paremmin. :D
Kiitos kommentistasi! Suomen moneen taipuvaa, kuvailevaa, muotoiltavaa kieltä pitäisi vaalia eikä väheksyä. Tietysti pitää hyväksyä sekin, että kieli muuttuu ja lainasanoja on tullut kieleemme kautta aikain.
PoistaOlen kuullut, että näissä kiinalaiskortteleissa on kiinalaisempaa kuin Kiinassa konsanaan. En ole koskaan päässyt käymään, mutta voin vain kuvitella kuinka ummikoksi siellä itsensä varmasti tuntee.
Ja ihan suomeksi vaan: Hyvää viikon jatkoa sinnepäin :)